Lumikkoviiksi

256 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä

Kirjoittaja: Saaga

Lumikkoviiksi katseli kohtaa johon hänen paras ystävänsä katosi. Sydämessä tuntuvat kynnet puristivat kovempaa, kun hetkessä Lumikkoviiksi koki jokaisen heidän yhteisen muiston uudelleen – alkuajoista tähän hetkeen. Lumikkoviiksi itki hetken vikisten Orvokkisydämen perään mutta hän hengitteli rauhallisesti. Kohta oli sama missä Orvokkisydän oli menettänyt oman poikansa ja nyt Lumikkoviiksi menetti oman sielunsisarensa. Hän päätti koota itsensä Aamupennun vuoksi ja lähti takaisin leiriä kohti. Hänen sydämessään painoi tuska mutta hän kiihdytti juoksuun karistaakseen tuskan ja kivun kannoiltaan vaikka se seuraisi häntä hamaan loppuun asti. Orvokkisydän ei tulisi takaisin hän olisi poissa.
*Leirissä*
“Orvokkisydän katosi jäljettömiin kesken partion. Uskon hänen kuolleen, koska löysin verta ukkospolun lähistöltä”, totuus verestä oli, että se oli ollut vain ukkospolulle kuolleen jäniksen omaa mutta se kävi valheesta.
“Mene kertomaan uutiset Aamupennulle”, Henkäystähti tuhahti. Lumikkoviiksi nyökkäsi. Onneksi Tattihalla, Höyhehalla, Pikkukaaos ja Hahtuvatassu olivat olleet partiossa, joten Lumikkoviiksi oli saanut liittyä heidän partioonsa. Vaikka tarinat ristesivät hiukan kukaan ei varmasti kyseenalaistaisi murheen murtamaa naarassoturia, joka on juuri menettänyt kaksi parasta ystäväänsä ja parhaan ystävänsä pennun, jota piti melkein omana poikanaan. Matkallaan pentutarhalle hän törmäsi Pyörresieluun.
“Pyörresielu”, Lumikkoviiksi sanoi hiljaa kyyneleet silmistään valuen.
“Emosi on kuollut. Hän katosi kesken partion. Kerron myöhemmin lisää, kun olemme kahden kesken”, Lumikkoviiksi sanoi murheellisesti ja vinkkasi kohti Nuppujuovaa, joka norkoili ilmiselvän kumppaninsa seurassa.
“Ei!” Pyörresielu mourusi surullisena. Lumikkoviiksen silmistä puski lisää kyyneleitä.
“Anteeksi. Tulisitko kertomaan Aamupennulle kanssani? Ja öm… voin toimia ottoemonanne… jos vain siis tahdot..? Siis nyt, kun sinulla on enää Aamupentu niin voin huolehtia hänestäkin”, Lumikkoviiksi naukui ja odotti murheen murtaman kollin vastausta ja reaktiota.
//Arska?

Author: Elandra