Mäyräkynsi
Kirjoittaja: Saaga
”Minusta rajat ovat ihan typeriä. Ympärillämme on niin paljon nähtävää, mutta meitä estää näkemästä sitä kaikkea jotkin näkymättömät rajaviivat”, Pyräkkätassu rikkoi hiljaisuuden. Oppilaan aiheuttama kivä viha kupli sisälläni mutta päätin tukahduttaa sen hiljalleen. Nyökkäsin ensin mutten kestänyt hiljaisuutta joten avasin suuni. ”Sinun täytyy näyttää parastasi toisen klaanin kissojen edessä eikä esittää näsäviisasta”, tiuskaisin pettyneenä. ”Mutta ensi kerralla (toivon kyllä ettei sitä tule) tiedät miten käyttäytyä. Eikö vain?” Pyräkkätassu nyökkäsi vaivaantuneesti. Hymyilin hieman mutten unohtanut tapahtunutta siltikään. “Mennään takaisin leiriin tämä päivä on ollut jo tarpeeksi pitkä ja väsyttävä”, totesin pidätellen haukotusta. Lähdin astelemaan kohti leiriä ettei Pyräkkätassu taaskaan pysyisi vauhdissani yhtähyvin kuin useimmat soturit ainakin. Harpoin nopeasti Hehkulammen luota metsään. Mieleni teki puhua Pyräkkätassun kanssa mutten tiennyt mitä olisin sanonut. Mutkittelin puiden välitse. Pian saavutin leirin sisäänkäynnin ja käännyin katsomaan Pyräkkätassua. Hän hölkytti pian näkyvilleni. “Minulla on hirveä nälkä!” hän ärähti läähättäen lievästi. Vasta tässä vaiheessa tajusin käveltyäni aika lujaa mutta en huomioinut sitä, koska en halunnut tehdä tilanteesta entistä kireämpää. “Voit mennä syömään nyt”, tyydyin sanomaan ja päästin Pyräkkätassun tunkemaan ohitseni. Menin perään hitaammin ja käännyin kohti sotureiden pesää. Nyt menisin nukkumaan ja seuraavana päivänä utelisin kumppaniltani kaiken kokoontumisesta ja viettäisin laatuaikaa hänen kanssaan.
//Jatketaan vaikka “seuraavana päivänä” tästä Orvokilla ja tällä 😀
