Mäyräkynsi
Kirjoittaja: Saaga
Katselin Pyräkkätassun juoksua rajan toiselle puolen. Tiesin, ettei mitään ollut tehtävissä, kun haistoin eloklaanin tuoreen hajun. Sillä eloklaanin partio oli ehtinyt Pyräkkätassun luo ensin ja toisi toivon mukaan pikku kissan käpäliini. ”Onko tämä sinun oppilaasi? Hän oli eksynyt meidän puolellemme etsimään sisiliskoja”, Eloklaanin kissa jota en ollut koskaan ennen tavannut tokaisi tullessaan esiin puiden välistä Pyräkkätassun kanssa. Kurtistin kulmiani oppilaalleni. “Sinun olisi pitänyt osata varoa ylittämästä rajaa mutta olkoon tämä sinun varoituksesi”, nau’uin kylmästi. Käännähdin kohti kollia, joka oli törmännyt oppilaaseeni. “Olen pahoillani hänen puolestaan ja lupaan ettei tämä toistu”, murahdin tyytymättömänä oppilaani käyttäytymiseen. “Muistan Sypressitassun tapauksen ja uskon, että tämä tasoittaa välimme klaanien reviirien suhteen.” Toivoin todella, että eloklaanin kissa olisi ystävällinen ja päästäisi meidät menemään. Todella muistin sen, kun Sypressitassu oli juossut käpäliini ja nyt tämä! Olin pahoin pettynyt Pyräkkätassuun – olin odottanut häneltä tälläistä huolettomuutta. Pääni oli sekaisin kaikesta tänään tapahtuneesta. Sydämeni pamppaili, kun odotin kollikissan vastausta. Tajusin etten tiennyt tämän kollin nimeä enestään mutta hänen ystävänsä mustavalkoisen naaraan tunnistin. Tämä oli Korppisiipi. Muistan puhuneeni, jonkun eloklaanilaisen kanssa kokoontumisessa ja tämä oli maininnut naaraan nopeasti.
//Hiili
