Mäyrätassu
Kirjoittaja: Saaga
Kosketin nenälläni Orvokkitassun nenää ja se tuntui juuri siltä miltä odotin. Tiesin vain, että olimme luodut toisillemme. “Lumikkotassu käyttätyi hieman kummallisesti tänään,” sanoin hieman kummastuneena ja kalvava huoli ystävästä valtasi minut. “Hän on kunnossa. Hän on vain hiukan väsynyt,” Orvokkitassu sanoi mutta näin huolen varjon hänenkin kasvoissaan. “Kysytään huomenna,” sanoin itsevarmana. “Haluatko tulla harjoittelemaan huomenna meidän kanssa?” Orvokkitassu kysyi ystävällisesti ja lempeästi. Kehräsin. “Tottakai, jos Lumikkotassua ei haittaa,” sanoin ja hymyilin peittäen huolen kokonaan. Tunsin myös joukon muita tunteita mutta työnsin ne vain pois koska en halunnut naaraan luulevan minua heikoksi. “Puhuimme tulevaisuudestamme yhdessä Lumikkotassun kanssa,” Orvokkitassu sanoi haaveileva ilme kasvoillaan sitten hän naurahti ja voihkaisi. “En voi nauraa yhtään enempää tänään tai räjähdän,” hän sanoi ja hymyili hieman tuskaisena yrittäen pidätellä naurun puuskaansa. Nostin kaksi hiirtä jotka olin saalistuspartiosta tuonut ja vein ne saaliskasalle. Orvokkitassu seurasi minua hiljaisena selvästi ajatuksissaan. Istuuduin lähelle kaatuneen puunrunkoa Orvokkitassun kanssa. “Mistä muusta te puhuitte?” kysyin innoissani koska halusin tietää enemmän. “Nimistä. Mietimme mitkä nimet meille sopisi minun oli Orvokkihalla, sitten oli Lumikkoturkki ja sinä olit Mäyräaskel koska askeleesi järisyttävät maailmaa,” Orvokkitassu sanoi ja purskahti armottomaan kikatukseen. Aoin itsekin nauraa hillittömästi.
// 195 sanaa
// Orvokkinen? <3
