Nuppujuova
Kirjoittaja: Sirius
(Yrtin hakija)
Kävelin eteenpäin. Mäyräkynsi käveli vierelläni. Olimme löytäneet yrttejä paljon, ja pian oli kotiinlähdön aika. ”Mitenköhän klaanitoverimme voivat?” kysyi Kultasiipi-niminen kissa Eloklaanista. ”Toivottavasti hyvin.” Hallavarjo sanoi hänelle. ”Onkohan kissoja kuollut?” kysyin huolestuneena. ”Äh, tuskin.” Mäyräkynsi tuhahti. Huomasin hänen kasvoillaan kuitenkin surullisen ilmeen. ”Missä me nukumme?” Helmipilkku kysyi. ”En tiedä.” Leimusilmä vastasi. Sydämeni tykytti. Minua pelotti, kuka kissa voisi olla kuollut. Ehkä…Varjokarva? Hänen menettämisensä tuntui niin pahalta, jos ajattelinkin sitä. Tai no, eihän hän ollut kuollut? Ehkä? Mieltäni viilsi se, että joku pennuista olisi kuollut. Klaanissa ei ollut minulle varsinaisesti sukua, mutta olin saanut ystäviä ja melkein sukulaisia. Minulla oli Varjokarva, joka oli auttanut minua vaikka missä, ja kouluttanut minut. Minulla oli..Mäntyviiksi, joka toimi pentujen hoitajana, mutta eihän hän virallisesti ollut minulle sukua. Niin..ja Pyörretassu. Hänen menettämisensä olisi tuntunut hyvin, hyvin pahalta. Ehkä meistä tulisikin vielä jotain? ”Nuppujuova!” huudahti Mäyräkynsi. ”Uppoat kohta suohon, jos et tule nyt!” Pudistin ajatukset mielestäni ja kiirehdin perään. Huomasin yllätyksekseni, että olinkin vajonnut hieman suohon. Kävelin korkein askelin suolla. ”Milloin tämä suo loppuu?” kysyin. ”Sitten kun loppuu.” Tuhkajuova vastasi minulle. Edessä oli hirveännäköinen puurämeikkö. Se oli täynnä kantoja ja oksia. Tuhkajuova ja Leimusilmä kulkivat joukon kärjessä. Näin kuinka he mutkittelevat puiden välistä. Hyppäsin oksan yli. Astuin märälle maalle. Näin kun kissat kompuroivat. Horjahdin maahan. Turkkini oli suosta märkä ja niljainen. Yhtäkkiä keräsin rohkeuteni. Aloin hyppimään ketterästi puiden yli. Huomasin muutaman kissan katsovan minua silmät ällistyksestä pyöreinä. Hyppäsin viimeisen oksan yli. Laskeuduin soiselle maastolle. Pian olikin aika käydä jo nukkumaan, joten meidän piti etsiä pesäpaikka. ”Hei, täällä on hyvä!” Hallavarjo huudahti. Kissat kiirehtivät paikalle. Kolo näytti hylätyltä, varmaan oli ollut ketunkolo.
”Muut matkalaiset?”
