Nuppupentu
Kirjoittaja: Woln
Nuppupentu katsoi höyhentä. Siinä oli jotain outoa, joka sai Nuppupennun pelokkaaksi. Nuppupentu laski sammalvuoteensa alas. Sitten hän käpertyi nukkumaan. Nuppupentu heittelehti vuoteessaan. Nuppupentu näki unta. Unessa höyhen yritti käydä Nuppupennun kimppuun. Nuppupentu yritti taistella sitä vastaan, mutta siinä oli jotain joka esti häntä. Nuppupentu oli kauhuissaan. Nuppupentu heräsi. Hän oli hikinen. Nuppupentu huitoi tassuillaan ilmaa. Sitten hän hengitti syvään, ja nousi istumaan. Nuppupentu kurkisti ulos. Siellä oli pimeää. Hän kuuli rasahduksia. Nuppupentu kierähti takaisin sammalvuoteeseensa. Sitten Nuppupentu vajosi rauhattomaan uneen. Kun Nuppupentu heräsi, hän oli ihmeissään. Pentutarha oli tyhjä. Nuppupentu kurkisti ulos. Aurinko oli jo noussut korkealle puiden yläpuolelle. Nuppupentu ravisti ssammalhiput turkistaan. Sitten Nuppupentu loikkasi vuoteeltaan. Nuppupentu tassutteli jäkäläverhon läpi. Vesipisarat tipahtelivat hänen turkkiinsa. Nuppupentu tassutteli innoissaan ulos. Ulkona oli lämmintä. Nuppupentu kieri hetken aikaa aukiolla. Nuppupentu tutkaili näkyikö jäälammikoita enää. ”Ei näy.” ajatteli Nuppupentu hieman pettyneenä. Nuppupentu ei kuitenkaan surrut sitä pitkään. ”Vau!” Nuppupentu mietti. Hän huomasi kauniin lehden. ”Mikäköhän tämä on?” Nuppupentu mietti. Hän kosketti lehteä. Se tuntui nahkaiselta ja vetiseltä. Nuppupentu katseli kuinka lehti lennähti aukion poikki. Nuppupentu juoksi lehden perään. ”Odota!” huusi Nuppupentu hengästyneenä. Lehti leijaili kauas leirin toiseen päähän. Sitten se jäi kiinni liukkaaseen seinämään. Nuppupentu katsoi ylös. Lehti oli jäänyt kiinni. Nuppupentu nousi takajaloilleen. Hän yritti huitaista lehteä. Nuppupentu ei yltänyt, joten hän päätti hakea jonkun oksan avuksi. Nuppupentu silmäili leiriä. Sitten Nuppupentu huomasi pentutarhan vieressä kepin. Nuppupentu otti kepin hampaisiinsa. Keppi oli painava. Nuppupentu kiskoi keppiä kaikin voimin. Kun Nuppupentu sai sen liikkumaan, hänen voimansa alkoivat jo loppua. ”En saa tätä!” ajatteli Nuppupentu turhautuneena. Nuppupentu päätti etsiä pienempää keppiä. Nuppupentu katseli koko leirin läpi, mutta ei nähnyt mitään sopivaa. Yhtäkkiä Nuppupentu muisti. ”Se höyhen!” ”Olisiko siitä apua?” ajatteli Nuppupentu. Nuppupentu juoksi pentutarhaan. Hän tassutti omalle makuusijalleen. Nuppupentu nosti makuusijan. Siellä oli höyhen. Nuppupentu otti sen hampaisiinsa. Sitten hän vei sen lehden luo. Nuppupentu kurotti takajaloillaan. Hän otti höyhenen tassuunsa ja huitoi sillä lehteä. Lehti huojui. Sitten Nuppupentu loikkasi korkealle ja kiljaisi. Nuppupentu tömähti maahan. Lehti leijaili hänen otsalleen. Nuppupentu huomasi lehden.
