Orvokkitassu
Kirjoittaja: Ruska
Mäyrätassu käveli takaisin oppilaiden pesälle. Päätin olla häiritsemättä häntä loppupäivän, ehkä kolli halusi olla rauhassa hetken. Nyökäytin hänelle päätäni ymmärtäväisesti ja katselin ympäri leiriä. Jotkut kissat tuijottivat minua ja Mäyrätassu, johtuen äskeisestä hiopa leikistä. Tunsin itseni yhtäkkiä pennuksi, muistin pentu aikani hippa leikit hyvin. Etsin katseellani seuraa aukiolta, näin Lumikkotassun istumassa. Hän haukotteli ja katseli raukeasti ympärilleen. Kävelin naaraan luo hymyillen. Hänenkin naamalleen nousi pieni hymyn kaarre, kun hän näki minut. Kävelin vastapäätä naarasta ja hymyilin. Istuuduin paikoilleni. ”Päivää!” Sanoin iloisesti ja kehräsin. Olin onnellinen parhaasta ystävästäni. ”Päivää.” Lumikkotassu vastasi hiukan väsyneenä. ”Olitko juuri päiväunilla?” Kysyin ja kallistin päätäni herttaisesti. Lumikkotassu nyökkäsi vastaukseksi. Olin iloinen Lumikkotassun ja minun ystävyydestä, se on niin ihanaa! Siirryin lähemmäksi sukimaan naarasta, hän ei ollut enää väsynyt päivän harjoituksista. Lumikkotassukin suki minua, olin onnellinen. Lopetimme pian ja istuimme siinä hiljaa. Lumikkotassu nuolaisi rintakarvojaan muutaman kerran. ”Oletko jo kuullut uusista pennuista?” Kysyin hyvin pitkän hiljaisuuden päästä. ”Olen, niiden nimet on kuulemma Sielupentu ja Höyhenpentu.” Hän vastasi ja katsoi minua silmiin. Mietin haluaisinko nähdä ne, mutta päätin että nään ne myöhemminkin. Eiväthän ne katoa minnekkään. Olin jo kyllästynyt hiljaisuuteen, jatsoin Lumikkotassua rohkeasti. Nyt teemme jotakin? ”Mitä voitaisiin tehdä?” Kysyin onnellisesti kehräten ja käänsin katseeni Lumikkotassuun.
//198 sanaa
//Lumikko? 🙂
