Pikkutassu
Kirjoittaja: Untuva
Varmasti kaikkien oppilaiden odottama asia oli nyt käsillä, suurien harjoitusten alkaminen. Seuraavaksi oli määrä valita joukkueesta parhain taistelija. Oppilaat oli vasta jaettu kolmeen joukkueeseen. Omaan joukkueeseeni kuului Kuuratassu, Hiutaletassu sekä Haaskatassu. En tuntenut kissoja, enkä tiennyt heidän taidoistaan. Kuuratassu oli ollut meistä kaikista pisimpään oppilaana. Hänen mestarinsa oli muistaakseni Jyrkänneloikka, joka toimi Ruusutuikkeen kanssa joukkueemme mestareina. Oletin Kuuratassun taitojen olevan kaikista parhaimmat, sillä olihan hänellä ollut aikaa käydä harjoituksissa ja harjoitella ahkerasti. Ainakin uskoin hänen tietävän eniten erilaisista tekniikoista ja muusta hyödyllisestä. Hiutaletassun taas tiesin jotenkin. Hän oli Jäätassun veli, mutta täysin veljensä vastakohta. Tunsin joukkueestamme Hiutaletassun parhaiten, sillä olin ollut hänen kanssaan samoihin aikoihin pentutarhalla. Valkea naaras vaikutti turhankin lempeältä, mutta hänen taidoistaan en tiennyt. Ja sitten oli Haaskatassu, joka erosi joukosta ainakin ulkonäöllisesti. Minua ei kuitenkaan oppilaan ulkonäkö haitannut. Tiesin itsekin, kuinka ikävältä tuntui, kun minuakin sanottiin pieneksi. Ei koolle tai ulkonäöllä voinut itse mitään. En tiennyt Haaskatassun taidoista mitään, sillä hän oli yksi uusimmista oppilaista. Pystyin kuitenkin olemaan vain tyytyväinen, kun en ollut joutunut Jäätassun kanssa samaan joukkueeseen. Tietenkin harmitti toimia sellaisten kanssa, joita ei edes kunnolla tuntenut. Olisin kovasti halunnut Taivastassun tai Haahkatassun kanssa samaan joukkueeseen. Mutta asialle ei voinut enää mitään, ja minun oli paras vain keskittyä hetkeen.
“Noh? Kenet valitsemme? Oma ehdotukseni olisi joko Kuuratassu tai minä”, Haaskatassu aukaisi suunsa ensimmäisenä. Hänen äänensä oli käheä. Kolli vilkuili meitä jäänsinisillä silmillään. Kurtistin ensiksi hieman kulmiani. Kolli oli noin vain ehdottanut itseään ja Kuuratassua taistelemaan. Vaikka oikeassa hän olikin, itse olin aivan surkea taistelija. Silti tuntui ikävältä, kun ehdolle tarjottiin vain muuta.
“Saalistus on vahvempi puoleni, joten jompikumpi teistä käy”, Hiutaletassu ehti aukaista suunsa seuraavaksi ennen minua. No, ainakin sain nyt selvyyttä naarasoppilaan taidoista. Näemmä meillä Hiutaletassun kanssa olikin jotain yhteistä, hyvät saalistustaidot.
“Minäkin olen parempi saalistaja, joten tehdään päätös teidän kahden välillä. Osaatteko kertoa, missä vaiheessa olette koulutustanne? Se saattaisi helpottaa päätöksen teossa”, yritin järkeillä ja vaikuttaa uusien tuttavuuksien silmissä viisaalta. Hiutaletassu ainakin nyökkäsi hyväksyvästi ehdotukselleni hymyn kera. Itse ainakin pysyin rauhallisena ja vakavana, jotta pystyin keskittymään täysillä. En antaisi minkään herpaannuttaa keskittymistäni tähän kisaan.
// Kuura? Haaska?
// 340 sanaa
