Pimentovarjo
Kirjoittaja: Auroora
”En tiedä. Mitä sinä kuvittelet minun haluavan kuulla?” kysyin hymyillen hiukan, kun huomasin Minttuliekin ärsyyntyneisyyden. ”Katsos, minä en osta sinulta tietoja – eli en pyydä sinulta mitään. Sinä taas ostat minulta sanani siitä, etten kerro sinun ja Pähkinäkorvan tapaamisista. Kerro siis, mitä sinulla on minulle tarjottavana, ja minä päätän, haluanko pitää suuni kiinni.”
Minttuliekki katsoi minua mietiskelevän näköisenä. Minulla ei ollut kiire mihinkään; harkitkoon rauhassa sanojaan. En tosiaan tiennyt, olisiko Minttuliekistä minulle loppujen lopuksi ollenkaan hyötyä. Vaikka hän antaisi minulle jotain tietoja, joista voisi Kuolonklaanille olla apua, en minä yksin saisi niistä mitään irti. Kuitenkin tunne siitä, että Eloklaanin varapäällikkö oli tällä tavalla minun tassuni alla, osittain korvasi koko sotkun hyödyttömyyden.
”Oletko saanut selville, onko klaanissanne Pimeyden Metsään uskojia?” kysyin Minttuliekiltä oltuani hetken hiljaa. ”Entä miten Eloklaani voi nyt, kun ilmat kylmenevät? Onko teillä pulaa riistasta tai yrteistä?”
Olin ajatellut, että voisin pyytää Minttuliekkiä tärvelemään hänen klaaninsa yrttivarastot. En kuitenkaan uskonut, että hän menisi aivan niin pitkälle. Ja luulin, että silloin minäkin menisin liian pitkälle. Minun oli kai hyväksyttävä, etten voisi saada Minttuliekistä irti muuta kuin tietoja.
//Minttu?
//177 sanaa
