Pimentovarjo
Kirjoittaja: Auroora
Pyöräytin silmiäni Tuhkajuovan jupinalle, mutta oli myönnettävä, että hän oli oikeassa. Olisi riittänyt, että edes yksi partion jäsen olisi osannut uida. Kukaan ei kuitenkaan ollut sitä opetellut, joten menetimme yhden klaanimme jäsenen sen takia.
”Olet oikeassa, kerrankin”, myönsin silmäillen Haahkasurman ruumista. Toivoin, että jos minulle koskaan kävisi noin, joku uimataitoinen olisi partiossa. En halunnut kokea samaa epätoivoisuutta ja kauhua, kun virta vei suoraan omaan kuolemaan eikä mitään ollut tehtävissä.
”En ehkä ole aiemmin ymmärtänyt uimisen tärkeyttä”, sanoin katsahtaen Tuhkajuovaan, ”mutta nyt kun jouduin hyödyttömänä, kykenemättä auttamaan ollenkaan katsomaan klaanitoverini kuolemista, tajuan miksi olet uinnista niin tosissasi.”
Tartuin Haahkasurman niskaan ja lähdimme Tuhkajuovan kanssa kuljettamaan menehtynyttä soturia leiriin. Ajatella, että hän oli lähtenyt vain tavalliselle rajapartiolle ja palannut jäisenä ruumiina. Silmäni laajenivat hetkeksi tajutessani, että kuolema oli minun vastuullani – minä olin johtanut partiota. Minun tulisi selittää mitä tapahtui ja miksi olin epäonnistunut soturina ja antanut hänen kuolla. Muistot Pähkinäkorvan kuolemasta tulvahtivat mieleeni ja sydämeni alkoi tykyttää nopeammin, kuin paniikkireaktiona. Tämä rooli ei tosiaan sopinut minulle. Ajatuksissani kompastuin omiin jalkoihini. Nousin nopeasti ylös ja toivoin, ettei kukaan huomannut pelokasta mielentilaani. Etenkin Jääviilto, joka ottaisi siitä varmasti kaiken ilon irti.
//Tuhka?
//188 sanaa
