Poppelipomppu
Voi Lillukkatassua, hän oli menettänyt pentuetoverinsa hetki sitten. Olin ollut pahoillani hänen puolestaan ja ottanut osaa hänen suruunsa. Itse olin menettänyt vain emoni, mutta siitäkin oli niin kauan, etten kamalasti enää edes miettinyt asiaa. Maatuska oli ollut ainoa perheeni niin kauan, etten osannut kaivata mitään muuta. Paitsi kenties saisin nyt uuden jäsenen niin sanottuun perheeseeni, Lillukkatassu vaikutti niin hienolta kissalta!
Kun Käkitassun kuolemasta oli kulunut muutama päivä, Lillukkatassu onnistui säikäyttämään minut leirin pääaukiolla. Säpsähdin nauttiessani kaikesta rauhasta auringonvalossa, kun oppilas yllättäen tervehti minua. Hän alkoi oitis kysellä, voisinko jo näyttää hänelle kalastamista. Mutta valitettavasti Jääviilto oli määrännyt minut partioon, enkä millään ehtisi juuri nyt näyttämään Lillukkatassulle kalastusta. Kasvoilleni piirtyi pahoitteleva hymy.
”Anteeksi, olen ihan pian menossa partioon”, kerroin ollen kerrankin rehellinen. En minä koskaan tahallani valehdellut tai pahuuttani, mutta elämä oli kovin tylsää, jos aina kertoi tylsääkin tylsemmän totuuden! Lillukkatassu näytti pettyneeltä, mutta hän nyökkäsi sen merkiksi, että ymmärsi.
”Voisimmeko kokeilla uudelleen huomenna? Silloin voin vaikka sanoa Jääviillolle, etten aio osallistua yhteenkään partioon”, ilmoitin leuka pystyssä. Lillukkatassu katsoi minua silmät suurina.
”Kyllä se sopii”, hän naukaisi pienesti päätään nyökäyttäen.
Seuraavana päivänä nukuin pitkään. Heti aamusta Pimentotähti yllätti kaikki ja kutsui koko klaanin koolle. Olin kovin yllättynyt, kun hän nimitti Lillukkatassun ja hänen pentuetoverinsa Vanamotassun sotureiksi. Olin todella innoissani ystäväni uudesta nimestä, joka oli Lillukkalempi. Taisin huutaa hänen uutta nimeään kovempaa kuin kukaan muu Kuolonklaanin pääaukiolla. Pian nimitysten jälkeen riensin Lillukkalemmen luokse, mutta hänen ympärillään oli muita kissoja. Odottelin hetken aikaa, että pahin ruuhka väheni ja Lillukkalempi jäi istuskelemaan yksinään. Loikin iloisena hänen luokseen.
”Onnea! Vau, sait hienon nimen!” nau’uin iloisesti, ”no, tahtooko tuore soturi lähteä nyt kalastusretkelle?”
//Lillukka?
