Pyörretassu
Kirjoittaja: Ruska
Seisoin Kuolonklaanin päällikön, Henkäysvarjon edessä. Tänään, ja nyt, minusta tulee soturi.
”Pyörretassu on suorittanut koulutuksensa lippuun, ja nyt hän ansaitsee soturinimensä. Sinut tunnetaan tästä lähtien Pyörresieluna”, Henkäysvarjo sanoi. Kuuntelin hymyillen kun muut alkoivat hurraamaan uutta nimeäni.
”Pyörresielu! Pyörresielu!” Muut kissat hajaantuivat, ja luokseni tuli onnittelemaan emo, isä, Lumikkoviiksi ja Nuppujuova.
”Onnea, olen niin ylpeä sinusta”, emo kehräsi, Aamupentu hymyili minulle herttaisesti emon jalan takaa. Olisipa Toivetassu täällä, ajattelin apeana.
”Onnea”, Mäyräkynsi sanoi hymyillen, pukkasin kollin kylkeä leikkisästi.
”Onnea Pyörresielu!” Lumikkoviiksi sanoi reippaasti. Kehräsin hiljaa ja käännyin Nuppujuovan puoleen.
”Nuppujuova, minä rakastan sinua!” kehräsin, ja painoin kuononi vasten naaraan kuonoa. Minä niin rakastin häntä. Emo katsoi minua lempeästi, ja tassutti Aamupennun kanssa pois. Isä meni emon perään, ja Lumikkoviiksi hyvästeli minut hännän heilautuksella.
”Mennäänkö kävelylle metsään?” Kysyin Nuppujuovalta hymyillen. Naaras nyökkäsi ja kehräsi. Kävelimme ulos Kuolonklaanin leiristä, ja viileä tuuli pörrötti turkkejamme. Pysähdyimme erään puun juurelle. Ja istahdimme alas. Nuppujuova nojasi minua vasten, ja kehräsi hiljaa.
”Olemmeko nyt kumppaneita?” kysyin ujosti naaraalta.
// Nuppunen? <3
