Pyräkkäpiru
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Olin aivan onneni kukkuloilla, kun Kylmäliekki suostui lähtemään kävelylle kanssani – viimeinkin pääsisin karistamaan leirin pölyt turkistani muurien ulkopuolella! Emme jahkailleet turhia, vaan lampsimme suorinta tietä ulos leiristä ja suuntasimme askelemme syvemmälle metsän siimekseen.
”Huolettaako sinua tämä nykyinen sotatilanne?” Kylmäliekki kysyi minulta lähes heti, kun olimme päässeet leirin ulkopuolelle. Ilmeisesti häntä tilanne huolestutti, sillä hän sanoi seuraavaksi: ”Ollaan varovaisia eikä mennä rajoille.”
Kohautin lapojani ja vastasin kollille rennosti, että olin ajatellut menevämme Lehtikuusilaaksoon, mikäli se vain sopi tälle. Kylmäliekillä ei ollut mitään ajatusta vastaan, joten jatkoimme matkaa reviirin itäosassa sijaitsevan laakson suuntaan.
”En minä ole mitenkään erityisen huolissani”, vastasin hieman viiveellä vanhemman soturin aiemmin esittämään kysymykseen siitä, huolettiko minua nykyinen metsässä vallitseva tilanne. ”Tietenkin tilanne on ikävä, mutta en kykene ymmärtämään, miksemme me kaikki voisi vain elää sovussa.”
Vastaukseni oli rehellinen, vaikkakin jätin kertomatta Kylmäliekillle koko totuuden. Minun mielestäni klaanimme kärsi nyt niinkuin kärsi ainoastaan Henkäystähden ja hänen suuruuden hullujen suunnitelmiensa takia. Heti sen jälkeen, kun kollista oli tullut Kuolonklaanin uusi päällikkö Punatähden kuoltua, asiat olivat alkaneet mennä huonosti: Ensin olin menettänyt mestarini, sen jälkeen isäni, ja nyt pelkäsin olevani menettämässä myös emoni, jonka en vieläkään saattanut uskoa kyenneen murhaamaan isämme niin kylmäverisesti.
Salaa toivoinkin, että joku eloklaanilaisista auttaisi viemään vallan Henkäystähdeltä ja palauttamaan vanhan järjestyksen takaisin klaaniin. Järjestyksen, jossa kaikki olivat olleet samanarvoisia, taustaan tai verenperimään katsomatta.
”Vai eikö tämä sinunkin mielestäsi ole täysin turha taistelu?” kysyin nyt puolestani Kylmäliekiltä ja vilkaisin häneen samalla kun kävelimme rinnatusten eteenpäin. ”Minusta on aika outoa, että Henkäystähti liittoutui Eloklaania vastaan kulkukissojen kanssa, joita hän tällä haavaa kohtelee paremmin kuin meitä ’epäpuhtaita’ kuolonklaanilaisia. Eikö ole vähän tekopyhää olla huolissaan siitä, että joku oman klaanin erakkotaustaisista saattaisi aiheuttaa Kuolonklaanin tuhon, mutta kuitenkin suostua liittoon sellaisen joukon kanssa, joka koostuu sataprosenttisesti erakoista? Kuka tietää, jos joku noista erakoista aiheuttaa vielä klaanimme tuhoutumisen.” Tiedostin sanoneeni ehkä jo liikaakin, mutta en vain enää pystynyt pidättelemään sisälläni kaikkia niitä teorioita ja kysymyksiä, joita olin pyöritellyt päässäni siitä asti, kun asiat olivat alkaneet mennä huonosti. Toivoin vain, ettei Kylmäliekki ollut mikään suupaltti, joka juoruaisi epäilyksistäni päällikkömme tarkoitusperiä kohtaan eteenpäin.
//Kylmä?
