Pyräkkäpiru
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Karvojani alkoi kihelmöidä hieman kiusaantuneesti, kun Myrskymahti otti Hilleripilven puheeksi. Sisareni selvästi oletti meidän olevan hyviäkin kaveruksia keskenämme nähtyään meidät kaksin aukiolla. Minun olisi tehnyt mieli torpata moiset väitteet tylysti, mutta pentuetoverini vaikutti olevan niin hyvillään “uudesta ystävästäni”, että se ei käynytkään niin helposti.
“No en nyt kutsuisi meitä ihan ystäviksi”, huiskautin häntääni vähättelevästi ja toivoin, että edellämme kulkeva Hilleripilvi keskittyisi keskusteluunsa Laineliekin kanssa, eikä yrittäisi ottaa asiaan kantaa. “Olemme korkeintaan kohtalaiset toverukset, hyvänpäiväntutut – ja sitä rataa.”
Myrskymahti katsoi minuun sen näköisenä, ettei uskonut sanaakaan siitä, mitä sanoin. Tukahdutin huokauksen. Tiesin sisareni sen verran hyvin, että kun hän oli saanut jotakin päähänsä, hän ei hevillä luopuisi tuosta ajatuksesta. “Höpsistä! Hilleripilvi selvästi kutsui sinua ystäväkseen, minä kuulin sen”, naaras pudisteli päätään edelleen hymyillen.
“Niin no, niinhän hän teki mutta-”, en ehtinyt sanoa lausettani loppuun, kun Myrskymahti pisti häntänsä suuni eteen.
“Minusta on hienoa, että sinulla on uusi kaveri!” naaras jatkoi yhä tyypillisen kannustavaan äänensävyynsä. “Ei sinun tarvitse sitä kieltää minulta – tai itseltäsikään.”
Huitaisin hänen häntänsä kauemmaksi tassullani ja loin häneen nyt tiukemman katseen. “Sinä et nyt ymmärrä, Myrskymahti”, sihahdin äänenvoimakkuuttani alentaen, sillä en halunnut muiden kuulevan keskusteluamme. “Minä en luota Hilleripilveen. Minusta tuntuu, että Kaamoskukka on lähettänyt hänet katsomaan minun perääni, mutta en ole vielä keksinyt syytä, miksi. Jotakin mätää tässä on!”
//Myrsky?
