Pyräkkäpiru

Olin törmännyt leirissä veljentyttäreeni, Lillukkalempeen. Naaras oli vaikuttanut olevan jokseenkin poissa tolaltaan, joten olin tarjonnut tälle myyrää, jonka olin juuri napannut ulkona ollessani. Lillukkalempi oli suostunut, ja olin antanut nuoren soturin johdattaa meidät leirin ulkopuolelle rauhalliseen paikkaan. Jonkun mielestä oli ehkä liioiteltua lähteä niin kauas, mutta jos kuului Kaamoskukan lähipiiriin, leirissä ei ollut paikkaa, jossa olisi turvassa.
Kun olimme metsässä matkalla Lillukkalemmen paikkaan, naaras alkoi vähitellen avautua minulle. Huomasin ettei se ollut hänelle helppoa. Tunnistin tuon epävarman katseen hänen silmissään – hän ei tiennyt, pystyikö minuun luottamaan. Kärsivällisesti kuuntelin nuorukaisen vuodatusta siskoistaan, Kaamoskukasta sekä Hämärähallasta. Hämärähallan nimen kuuleminen sai sydämeni sykähtämään hermostuneesti. Miksi ihmeessä Hämärähalla olisi vältellyt omaa pentuaan? Siinä ei ollut mitään järkeä.
Kun olimme asettuneet mukavasti suojaisaan paikkaan kaatuneen puunrungon pohjalle ja aloittaneet aterioinnin, Lillukkalempi otti yllättäen puheeksi sisiliskot. Höristin korviani ja käännyin katsomaan veljentytärtäni hieman hämmästyneenä, mutta ilmeeni synkkeni, kun naaras kertoi Kaamoskukan tappaneen – taas – liskon. Epäilemättä veljeni teki niin tahallaan: hän tiesi miten paljon minä pidin suomukkaista ystävistäni.
“En oikeastaan osaa sanoa, mistä se alkoi”, vastasin nielaistuani lihapalan kurkustani alas. Työnsin myyrän lähemmäksi Lillukkalempeä. “Mutta niin kauan kuin muistan, olen pitänyt sisiliskoja… kiehtovina. Niillä on irtoava häntä! Mahtavatkohan ne kiinnittää sen takaisin jotenkin…. tai voisiko se jopa kasvaa takaisin? On niin paljon kysymyksiä, mutta sisiliskojen elämä on verhottu salaisuuksiin. Lehtikadon tullen ne katoavat kokonaan koloihinsa, eikä niitä näe ennen seuraavaa hiirenkorvaa. Olen miettinyt, mitä ne mahtavat puuhata sillä välin…”
Tajusin höpöttäneeni liskoista jo ihan tarpeeksi. Karaisin kurkkuani ja päätin vaihtaa aihetta: “Haluaisitko sinä, että minä puhuisin Hämärähallalle? Ei kuulosta hänenlaiseltaan ryhtyä yhtäkkiä noin etäiseksi. Emosi rakastaa sinua hurjan paljon, enkä usko, että hän tekisi mitään sellaista ilman hyvää syytä.” Minulla oli omat epäilykseni asian suhteen, ja kaikkia näitä epäilyksiä yhdisti yksi ja sama pirulainen – Kaamoskukka.

//Lilli?!?

Author: EmppuOmppu

.