Pyräkkätassu
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Seurasin vaikuttuneena sisareni näytöstä. Hän antoi keppikäärmeelle kyytiä ja kunnolla! Jos olisin käärme, en varmasti uskaltaisi mennä Myrskytassun lähelle.
Kun tuli minun vuoroni kokeilla, olin haljeta innosta. Olin aivan varma, että siskoni näyttämillä liikkeillä nujertaisin minkä vain käärmeen – tai Kaamostassun! Voi kuinka halusinkaan päästä näyttämään sille naaraidennaurattajalle, miten todellinen soturi taistelee. Jos vain en olisi näin pieni, olisin mennyt tekemään sen heti, mutta mieleni ei tehnyt joutua parantajan pesälle.
Myrskytassun liikkeitä jäljitellen pudottauduin vaanimiasentoon, heilutellen häntääni aivan kuten hänkin oli tehnyt. Lähestyin maassa lojuvaa, pahaa-aavistamatonta keppiä metsän mahtavimman saalistajan elkein. Kun koin olevani ihanteellisessa paikassa tehdä iskuni, loikkasin saaliini kimppuun hurjasti sähisten. Matkin Myrskytassua ja huidoin sitä villisti käpälilläni, mutta jotenkin keppi onnistui saamaan minusta yliotteen ja jouduin painimaan sen kanssa ihan toden teolla.
Yksi sen oksista tökkäsi minua silmään ja sai minut perääntymään ulvahtaen. “Käärme puri minua silmään!”
Myrskytassu loikkasi hätiin ja viskasi kepin kauemmaksi minusta. Kömmin istumaan ja hieraisin vasenta silmääni tassullani. Minua nolotti hävitä elottomalle puunkappaleelle.
Ennen kuin pentuetoverini ehti naukua minulle kannustavia sanoja, toisella puolella aukiota syttyi melkoinen rähinä. Jotenkin minua ei yllättänyt nähdä Kaamostassua sen keskipisteessä. Isokokoinen veljeni pieksi hintelämpää Toivetassua eikä antanut armoa. Nopeasti tilanteeseen puuttuivat Toivetassun veli Pyörretassu ja Kaamostassun mestari Jääviilto. Ilmeisesti Toivetassu oli menettänyt tajunsa – toivottavasti ei kuitenkaan pahempaa -, sillä hänen veltto ruumiinsa kannettiin parantajan pesälle. Jääviilto sätti oppilastaan kimmastuneena, mutta Kaamostassu ei näyttänyt katuvan tekoaan vähääkään. Katsoin veljeni suuntaan niskakarvat pörhistyneinä.
“Että Kaamostassu osaakin olla raivostuttava!” sihahdin Myrskytassulle, joka oli jäänyt katsomaan kamppailua kiinnostuneena. “Hän on aina haastamassa riitaa jonkun kanssa! Toivottavasti Toivetassulle ei käynyt pahasti. Pitäisiköhän meidän käydä katsomassa häntä?”
Toivetassun vanhemmat riensivät parantajan pesälle tuli hännän alla. Uskoin, että meidän oli parempi jättää vierailumme myöhemmäksi, sillä huolestuneet vanhemmat tuskin kaipasivat ketään ylimääräisiä hääräämään poikansa ympärille – etenkään Kaamostassun pentuetovereita.
//Myrsky?
