Pyräkkätassu
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Lumikkoviiksen rohkaisevat sanat saivat minut paremmalle tuulelle. Naurahdin ja pudistelin päätäni huvittuneena.
”Kiitoksia vain, jos kerran oikeasti olet sitä mieltä”, kehräsin naaraan kommentille, ja ennen kuin ehdin maukua enempää, Kivikukkulan päältä kajahti ääni, joka merkitsi kokoontumisen alkamista. Katsahdin Lumikkoviikseen hammasta purren. ”Pahastutko, jos jään istumaan tähän kanssasi? Kokoontuminen on jo alkamassa, enkä viitsisi lähteä etsimään uutta istumapaikkaa.”
”Siitä vain”, Lumikkoviiksi hymyili ja teki tilaa littanalla kivellä, jonka päällä istui. Kävin istumaan hänen viereensä ja suuntasin katseeni ylös kukkulalle, jossa Mesitähti ja Punatähti seisoivat vieretysten. Kaksikosta Punatähti avasi kokoontumisen puheenvuorollaan:
”Kuu on taas täysi, jonka vuoksi olemme jälleen kokoontuneet Kivikukkulalle. Olemme päässeet klaaneissa jyllänneestä sairaudesta ja sen aiheuttamista kuolemista hyvin yli, Kuolonklaaniin on syntynyt uusia pentuja, jotka ovat klaanimme tulevaisuus. Klaanissa on myös kaksi uutta soturia: Roihumarja ja Loiskevarjo. Reviirillämme vaelteli jonkin aikaa sitten kettu, jonka hoitelimme hengiltä ongelmitta. Kaikin puolin Kuolonklaanissa menee erittäin hyvin, olemme aloittaneet ajoissa valmistautumisen tulevaan lehtikatoon.”
Tämän jälkeen seurasi Eloklaanin päällikön puheenvuoro, jonka kuuntelin puolella korvalla. Sotureita oli nimitetty, sotureita oli kuollut, sotureita oli lähtenyt… Sitä samaa vanhaa. Puheet sisälsivät hyvin niukasti sisältöä, ja se hieman turhautti minua. Mitä järkeä oli järjestää tällainen tapahtuma kerran kuussa, jossa kaikki pönöttivät eri puolilla kivistä kukkulaa kuunnellen kahden ”merkkikissan” löpisevän jonninjoutavuuksia? Jos minä olisin saanut päättää, kokoontuminen olisi järjestetty aivan eri tavalla.
Puheenvuorojen päätyttyä kissoilla oli vielä hetki aikaa seurustella keskenään. Istuin yhä Lumikkoviiksen vieressä, eikä minua oikeastaan huvittanut lähteä etsimään itselleni uutta seuraa, sillä saattaisin törmätä Mäyräkynteen. Hän oli kiva kissa, mutta juuri nyt en kaivannut häntä hönkimään niskaani.
”Mitä mieltä olet näistä kokoontumisista?” kysyin Lumikkoviikseltä ja käänsin katseeni naaraan sinisiin silmiin. ”Ovatko ne sinustakin vähän… noh, turhia? Loppujen lopuksi meitä on kielletty keskustelemasta liikaa toisen klaanin kissojen kanssa ja päällikötkin paljastavat klaanien tapahtumista vain murto-osan. Minusta se on vähän mälsää.”
//Lumikko?
