Pyräkkätassu
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Täydenkuun kokoontumisesta oli jo aikaa, ja koulutukseni lähenteli loppuaan. Mäyräkynsi oli pitänyt minulle jo loppuarvioinnit, mutta niiden tulokset selviäisivät vasta kun kaksi muuta pentuetoverini olivat suorittaneet omat loppukokeensa mestariensa kanssa. En tiennyt, kuinka kauan siihen vielä menisi, mutta pidin siitä, miten paljon rennompia viime päivien harjoitukset olivat olleet verrattuna niihin kertoihin, kun olin vasta aloittanut oppilaana.
Tänään Mäyräkynsi oli ottanut minut mukaansa saalistamaan. Olin saanut kiinni kaksi hiirtä, jotka varmasti ruokkisivat pari ellei kolmekin kissaa. Ulkona ollessani olin parhaani mukaan yrittänyt huomata muutoksia metsän muissa eläimissä, kuten emo oli kehottanut. Tähän mennessä olin saanut huomata vain sen, että riistaa oli metsässä huomattavasti vähemmän kuin viherlehden aikaan.
”Osallistumme illalla partioon”, Mäyräkynsi murahti minulle leiriin saavuttuamme. Puolisokea kolli pudotti saalistamansa myyrän tuoresaaliskasaan, johon minäkin pudotin omat saaliini. ”Voit pitää vapaata siihen asti.”
”Selvä juttu”, vastasin mestarilleni takaisin hieman hajamielisesti, sillä huomioni oli kiinnittynyt lähellä oppilaiden pesää itseään sukivaan Hämärätassuun. Sydämeni alkoi pamppailla rinnassani nopeammin, kun naaras nosti katseensa turkistaan ja kohtasi omani.
Hieman hermostunut hymy levisi naamalleni suunnatessani ruskeankirjavan oppilaan luo. ”Hei, Hämärätassu! Miten menee?” kysyin yrittäen kuulostaa mahdollisimman rennolta, tuskin siinä kuitenkaan onnistumatta.
Hämärätassu naurahti. ”Ihan hyvin. Saitte näköjään saalista Mäyräkynnen kanssa”, tämä maukui ja viittasi tuoresaaliskasaan päin.
”Niin saimme.” Pidin lyhyen mietintätauon ja yritin keksiä, miten veisin keskustelua eteenpäin. Sitten sain loistotuuman: ”Oletko vielä syönyt tälle päivälle?”
”Enpä kyllä ole”, Hämärätassu hymähti päätään kallistaen. Hänen silmänsä tuikkivat hiukan ilkikurisesti. ”Oletan, että haluat jakaa kanssani tuoresaaliin.”
”En tietenkään – tai siis kyllä! Kyllä haluan!” takeltelin häkeltyneenä siitä, miten helposti naaras oli onnistunut näkemään lävitseni. En kai minä sentään niin ennalta-arvattava ollut?
Hämärätassu hymyili minulle huvittuneesti. ”Kumpi hakee?”
”Minä voin!” Kerrankin olin kiitollinen siitä, että suuni puhui ennen kuin aivoni ehtivät niitä komentaa tekemään niin. Kävin tekemässä nopean mutkan tuoresaaliskasalla ja valikoin meille yhden saalistamistani hiiristä. ”Sinä voit aloittaa.” Työnsin hiiren Hämärätassulle, joka kumartui etsimään siitä sopivaa kohtaa haukata.
Ruokaillessamme tuoresaaliskasan luona tilanne alkoi käydä kuumana: Narsissitassu oli ajautunut riitaan Jääviillon kanssa. En ollut kiinnittänyt huomiota siihen, mistä konflikti oli saanut alkunsa, mutta ilmeisesti Narsissitassu oli tehnyt jotakin niin anteeksiantamatonta, että se oli saanut Jääviillon käymään nuoremman kollin kimppuun. Seurasimme Hämärätassun kanssa etäältä kahden kissan kamppailua, joka näytti minusta hyvin epäreilulta – Jääviilto nakkeli pienempää kollia kuin mitäkin haaskaa. Lopulta Henkäysvarjo kävi erottamassa nujakoitsijat toisistaan ja rauha palasi aukiolle.
Olin aikeissa mennä katsomaan, oliko Narsissitassulle käynyt pahastikin, mutta oppilas ehti poistua leiristä Henkäysvarjon kanssa. Miksi kummassa klaanin varapäällikkö oli pyytänyt Narsissitassun mukaansa sen sijaan, että olisi lähettänyt tämän parantajalle? Perin outoa, jos minulta kysyttiin.
Jonkin ajan kuluttua Henkäysvarjo ja Narsissitassu palasivat takaisin leiriin. Kaksikko erkani heti aukiolle astuttuaan, ja päätin käyttää tilaisuuden lähestyäkseni Narsissitassua. Vaaleanoranssi kolli huomasi minut heti. Lähietäisyydeltä näin, että oppilas oli ottanut aiemmin osumaa Jääviillolta.
”Hei”, tervehdin pesätoveriani ystävällisesti. ”Mietinkin, mihin sinä katosit. Luulin, että sinun olisi pitänyt mennä parantajan pesälle sen tuoresaaliskasalla sattuneen välikohtauksen jälkeen. Mitä asiaa Henkäysvarjolla oli sinulle?” Tutkailin kollin meripihkanvärisiä silmiä ja yritin löytää niistä jotakin vihjettä siitä, mihin kaksikon käymä keskustelu olisi mahdollisesti voinut liittyä. Narsissitassu ja Henkäysvarjo eivät olleet edes sukua toisilleen, joten minusta oli hieman outoa, miksi varapäällikkö oli halunnut puhua juuri tuon kanssa.
//Narsissi?
