Salamasielu
Kirjoittaja: Auroora
”Paras ystävä? Kuule, me emme ole ihan vielä noin pitkällä, mutta arvostan tuota”, Salamasielu tuhahti, mutta virnisti kuitenkin. ”Hmm… Pitää miettiä hetki.”
Kuinka Varissulkaa voisi jekuttaa partiossa parhaiten? Salamasielulla oli monia ideoita siitä, miten se onnistuisi leirissä, missä tarvikkeita pahantekoon oli enemmän – lähinnä parantajan pesässä. Hänen olisi alettava luovaksi, sillä luminen maasto ei tarjonnut paljoa inspiraatiota.
Varissulkaa tarkkaillessaan valkoinen kolli huomasi inhotuksen käväisevän kollin kasvoilla, kun tämän vatsakarvat viistivät lumihankea. Ahaa, Salamasielu tuumi, tietenkin. Harvat pitivät lumesta, eikä Varissulka varmasti ollut poikkeus. Luulisi pienen lumipesun viilentävän kollin tunteita. Tyytyväisenä älynväläykseensä Salamasielu virnisti ja jatkoi partion mukana talsimista sopivaa hetkeä odottaen.
He pysähtyivät pian Eloklaanin rajalle. Varissulka asteli juuri sopivasti erään puun alle vahvistamaan rajamerkkejä. Kun Salamasielu katsoi ylös puun oksistoon, hän näki sen, mitä oli toivonutkin: oksat suorastaan notkuivat lumesta! Hän nojautui Susimielen puoleen pahansuopa virne kasvoillaan.
”Tiputetaan nuo lumet Varissulan niskaan, kun hänen huomionsa on muualla”, kookas kolli sanoi matalalla äänellä. ”Tai no, sinun se oikeastaan pitää tehdä. Minä en jaksa kiivetä tuonne puuhun. Mutta sinähän halusit auttaa minua, etkö vain?”
//Sushi?
