Salamatassu
Kirjoittaja: Auroora
Salamatassu oli laitettu hanttihommiin. Sähkötuho oli harjoitusten jälkeen komentanut hänet auttamaan pentutarhalla, mihin nuori kolli oli pitkin hampain ja happamin ilmein suostunut. Tietysti Salamatassu ymmärsi, että klaanin askareet kuuluivat soturikoulutukseen ja hänen velvollisuuksiinsa oppilaana, mutta se ei tarkoittanut, että hänen täytyisi pitää niistä. Kaikista mieluiten Salamatassu olisi käyttänyt tämän ajan taisteluharjoitteluun. Sitä paitsi se olisi varmasti ollut klaanille hyödyllisempää, Kuolonklaani tarvitsi hänen kaltaisiaan lahjakkaita sotureita! Tällaiset tehtävät olisi hyvin voinut laittaa muiden oppilaiden niskoille.
Salamatassu ei kuitenkaan halunnut tulla tunnetuksi valittajana, joten nyt hän siirteli sammalia paikasta toiseen mukisematta. Mäntyviiksi oli toivonut saavansa tuoretta sammalta petiinsä tallaantuneiden ja kuivuneiden tilalle, ja kukapa Salamatassu olisi kieltäytymään kuningattaren pyynnöstä. Nyt kun oli viherlehti, sammalta onneksi löytyi helposti vähänkin matkan päästä. Salamatassu oli parhaillaan kiikuttamassa vinoa pinoa kosteita kasveja tarhalle, kun joku kirmasi hänen luoksensa. Valkoinen kollioppilas tunnisti tulijan Lepakkopennuksi. Hän ei mokomaa tuntenut, mutta kuulemansa mukaan pikkuruinen kollipentu ei ollut mikään herttaisin tapaus. Huhut osoittautuvat nopeasti toteen, kun pentu nauroi Salamatassulle annetulle tehtävälle. Oppilas pyöräytti silmiään ja odottamatta nakkasi sammaltukon Lepakkopennun naamaan.
”Samat velvollisuudet odottavat sinua, kunhan kasvat tarpeeksi”, hän tokaisi virnistäen. ”Iältäsi, siis. Kooltasi jäät varmasti pikkuruiseksi.”
//Lepa?
