Särösärinä
Kirjoittaja: Saaga
Olin iskun voimasta saanut jonkin asteisen päänsäryn, mutta se ei ollut juuri nyt ollut suurin huolistani. Siinä tapellessamme kettua vastaan sain suurehkon haavan kaulalleni. Taistelin kuitenkin muiden rinnalla. Tuimakatse pelasti Aamuraidan, mutta kettu siirtyikin vain seuraavaan vastustajaan. Se taisi todella olla ruokaa vailla tässä kamalan hyytävässä lehtikadon ajassa. Tuimakatse oli meistä selvästi paras taistelija ja hyökkäili tuon tuostakin todella hyvin kettua vastaan saaden aikaan oikein kunnon haavoja. Köhin hiukan, sillä kurkun alueella oleva kipu alkoi levitä muuallekin ja koitin vain mahdollisimman kasuaalisti peittää tunteeni. Valkoinen turkkini oli jo aivan verestä tahmea ja punainen haavan alueelta. Haukoin ilmaa irvistellen kivusta, mutta puskin silti eteenpäin, kun Tuimakatse sai mojovan iskun ja heilahti sen takia taakseni.
“Ajetaan se ulos täältä!”
Purin ketun etutassua ja huidoin kaikkialle, minne yletin. Taisin osua johonkin todella kipeään, sillä kettu älähti kovaäänisesti. Muut yhtyivät hyökkäykseen kaikki samaan aikaan. Ketulla ei olisi mitään mahdollisuuksia! Raatelin sen lapaa ennen kuin jouduin hoipertelemaan vähän taaksepäin. Katsoin alas ja huomasin kuinka verilätäkkö vain kasvoi allani. Veripisarat yltivät ketun luokse asti, joten olin vuotanut pahasti jo jonkin aikaa. Hoipuin hetken ja romahdin sitten kyyhöttämään maahan.
//Tuima?
