Sirupentu

Katsoin kuinka joku minulle tuntematon naaras saapui paikalle.
”Mi-minä olen Sirupentu!” vastasin niin rohkeasti kuin osasin.
”Kuka sinä olet?” Kysyin nopeasti ja innoissani.
Ehkä voisin oppia tältä naaraalta jotain klaanin tapoja!
”Olen Tuikelintu” naaras vastasi lempeästi.
Nätti nimi! Olin todella iloinen naaraan tapaamisesta sillä tämä saattaisi olla elämäni ensimmäinen virallinen ystävä, vaikka kyllä Nopsaliekkikin oli mukavaa seuraa!
Aloin hyppiä innosta mitä uutta ja kivaa pääsisinkin elämäni aikana kokemaan jos tuo naaras kertoisi lisää itsestään.
”Haluatko viettää aikaa kanssani, vaikka leikkiä ja kertoa omasta roolistasi klaanissa!” pyysin iloisena ja hymy levisi kasvoilleni.
”Tietenkin!” naaras vastasi ja päästin innon kiljahduksen.
Ryntäsin ulos pentutarhasta ja mieleni teki kiljua ja huutaa onneani kaikille. Raavin innoissani kynsilläni maata ja katsoin Tuikelintuun silmät kiiltäen.
”Millaista on leirin ulkopuolella? Onko maailma niin valtava mitä kuvittelen? Mikä on lempileikkisi?!” Huusin kysymyksiäni ilmaan innon puuskassani.
Tuikelintu vaikutti iloiselta katselemaan intoani.
”On maailma aika suuri, mutta leirin ulkopuolella on myös paljon vaaroja, en muista hirveästi erilaisia leikkejä” naaras vastasi innostuneisiin kysymyksiini yksitellen.
”No voimmeko me sitten harjoitella kuuluisaa riistan nappaus asentoa vai mikä sen nimi nyt olikaan?” kysyin.

//Tuike? 🙂

Author: Sarifiina

Olen positiivinen ja aktiivinen 13 v kirjoittaja joka rakastaa juonikuvioiden keksimistä. Mun hahmoista saa helposti seuraa jos se on tilanteessa vapaa.