Sirupentu
Kavahdin jo ajatusta ottaa niin paljon vastuuta!
”En! Olen mielelläni vain todella lahjakas ja hyvä soturi, joka palvelee klaaniaan! Ja jos johdan partioita en aio hukata jäseniä reviirille!” kuiskaan viimeisen asian ja katsahdan Käärmekultaan.
En ole varma mitä mieltä olen Kujekullan sanoista koskien klaanin varapäällikköä sillä minun silmiini hän on vaikuttanut todella hyvältä. En silti aikonut olla myöskään liian sinisilmäinen asialle, sillä olin nähnyt Käärmekullan tekevän vain partioiden jakoa leirissä ja se oli vain pieni viiru kenen tahansa elämästä.
”Mutta jos pääsisin varapäälliköksi ottaisin paikan kunnialla vastaan ja tekisin kaikkeni Eloklaanin hyväksi!” Lopetin mielestäni keskeneräisen lauseeni.
Kujekulta hymyili pienesti. Käänsin katseeni taas Käärmekultaan joka oli nyt johtamassa partiota ulos leiristä.
”Onko sinulla Käärmekullasta tai toisista jotain tietoa?” Kysyin.
Pieni osa minua kaihersi syyllisyydestä sillä jos Kujekulta kertoisi jotain ilkeää ja en ymmärtäisi sitä puhuisin toisesta pahaa tämän selän takana. Suurin osa minua oli kuitenkin utelias ja valmis kuulemaan ihan kaiken mitä Kujekullalla oli sanottavana!
”Minua kiinnostavat eniten klaanin tärkeimmät jäsenet ja ne jotka pysyvät usein ulkopuolella ja eivät ole niin näkyviä, sillä nehän saattavat juonia jotain!” Sanon yrittäen saada Kujekullan vastaamaan sillä naaras oli jäänyt pohtimaan vastaustaan.
// Kuje? 🙂

