Sulkavirta
Kirjoittaja: Elandra
Sulkavirta katsoi yllättyneenä ystäväänsä, joka oli esittänyt yllättävän kysymyksen. Aaltotassu oli kysynyt, oliko raidallisella naaraalla mielessään ketään erityistä kissaa. Naaras ei käsittänyt, mistä moinen oli tullut oppilaalle juuri nyt mieleen. Sulkavirta oli aivan hetki sitten nimittäin ajatellut Ruskalintua ja kasvavaa ikäväänsä kollia kohtaan. Soturin piti hetki miettiä, miten reagoisi Aaltotassun kysymykseen. Hän kyllä luotti naaraaseen, mutta olisiko rakkaus eloklaanilaista kohtaan Aaltotassullekin liikaa?
Sulkavirta päätyi lopulta valheeseen, ja purskahti hervottomaan nauruun. Aaltotassu katsoi häntä päätään kallistaen.
”Ei tietenkään ole! Jos löydän jonkun, lupaan kertoa sinulle heti ensimmäisenä”, naaras onnistui valehtelemaan oikein vakuuttavasti, ainakin omasta mielestään. Hän hymyili Aaltotassulle ystävällisesti kohdatessaan tämän oranssin katseen. Punaturkkinen naaras nyökkäsi, kuin hyväksyen soturin vastauksen. Sitten naaraan katse kääntyi leirin pääaukiolla hääräileviin kissoihin.
Sulkavirta oli saanut vatsansa täyteen. Ennen syömistä hän oli taas muistanut unohtaneensa syödä. Edellisin ateria oli ollut eilen ennen harjoituksia oppilaiden kanssa.
Aaltotassun ja Sulkavirran välillä vallitsi hiljaisuus, jonka raidallinen naaras päätti rikkoa. Hän halusi ottaa kaiken irti ajastaan Aaltotassun kanssa, ennen kuin Sulkavirta jättäisi Kuolonklaanin. He olivat sopineet tekevänsä jotakin aamiaisen jälkeen.
”No, mitä sinä tahdot tehdä? Lähdetäänkö ulos?” Sulkavirta esitti kysymyksen veljensä oppilaalle. Sähkötuholla tuskin olisi mitään sitä vastaan, että Sulkavirta vietti aikaa hänen oppilaansa kanssa leirin ulkopuolella.
//Aalto?
// 197 sanaa
