Taivaslaulu
Kirjoittaja: Lonely Warrior
Keskustelu oli johtanut siihen pisteeseen, että Pikkukaaos kysyi minun kuulumisiani. Naaras oli kertonut juuri omat kuulumisensa ja hänen elämänsä oli viime aikoina painottunut mielestäni liiaksi soturintehtäviin. Pitäisihän elämässä pitää hauskaa.
”Ei elämä saa olla pelkkää partioissa käymistä, meidän pitää tehdä jotakin mahtavaa!” hihkaisin ja kasvoni täyttyivät innokkaasta säteilystä. Innokkuuteni laski kuitenkin hieman, kun muistin miksi olin täällä. Kietaisin häntääni tiukemmin tassujeni eteen ja valmistauduin kuitenkin vastaamaan naaraan kysymykseen. Tiesin tasan tarkkaan, mitä ajattelin sanoa, mutta sen suusta saaminen oli hieman vaikeampaa. Sydämeni hakkasi kiivaampaan tahtiin kuin tavallisesti ja minua alkoi yhtäkkiä kovasti kuumottaa turkkini alla.
”Minulla menee loistavasti. Itseasiassa halusinkin puhua sinulle tästä yhdestä jutusta”, takeltelin hieman, mutta yritin ryhtiäni kohentamalla parantaa äänen laatuani mahdollisimman itsevarmaksi. En halunnut Pikkukaaoksen ajattelevan, etten ollut varma tästä, koska nimen omaan olin. Olin jo niin pitkään haikaillut Merkuriuksen perään ja viimein unelmani olivat saaneet lähtölaukauksen, kun Merkurius oli tunnustanut tunteensa minua kohtaan. Siinä hetkessä olin tuntenut jotain ennennäkemätöntä. Olin tuntenut itseni erittäin tärkeäksi, sillä tavalla millä en ollut koskaan enempää tuntenut. Tietenkin ystäväni ja isäni olivat saaneet minut tuntumaan halutulle ja hyväksytylle, mutta Merkuriuksen rakkaus oli jotain muuta. Pikkukaaos kurottautui lähemmäs ja hänen meripihkaiset silmänsä loistivat uteliaisuudellaan. Naaraan häntä heilahteli puolelta toiselle odottavaisena.
”Minä olen rakastunut”, kerroin parhaalle ystävälleni hiljaa. Naaraan silmät pyöristyivät iloisen yllättyneinä, ellen väärin tulkinnut. Pikkukaaoksen katse alkoi kiertää klaanin leiriä kiihkeästi etsien kollia, josta puhuin tietämättä, että hän ei sitä kykenisi löytämään. Soturi oli jo avaamassa suunsa, kun nostin häntäni ylös keskeytykseksi ja sanoin:
”Hän ei ole klaanista. Hän on erakko. Merkurius. Hänkin tuntee samoin minua kohtaan. Minä muutan heidän luokseen.” Katseeni painui maahan, kun odotin ystäväni reaktiota.
//Pikku? 😀
268 sanaa
