Klaanien historia
Aika ennen Uutta Alkua
Kuolonklaanin pitkä ja verinen menneisyysTieto historiasta tänä päivänä
Tänä päivänä kuolonklaanilaiset eivät edelleenkään tiedä kauheasti historiastaan. Eloklaanista on kantautunut huhuja, että Kuolonklaanikin olisi joskus elänyt muiden klaanien kanssa, mutta kaikki kuolonklaanilaiset eivät usko tähän. Eloklaanissa taas kerrotaan avoimesti muinaisista klaaneista – Myrsky-, Joki-, Tuuli- ja Varjoklaanista – sekä niiden ominaisuuksista, jotka ovat eloklaanilaisille periytyneet.
Kuolonklaanissa pennuille kerrotaan legendaa Viiltotähdestä, klaanin ensimmäisestä päälliköstä. Tarinoiden mukaan Viiltotähti perusti Kuolonklaanin ja Pimeyden Metsän täysin tyhjästä, ja tällä mahtavalla päälliköllä oli kyky herättää kuolleet henkiin. Klaanissa ei katsota hyvällä tämän legendan epäilemistä.
Kuunpisarassa tapahtunut
Perustaminen ja vallankumous
Kuolonklaani perustettiin monia vuodenaikoja sitten niin sanotusti Myrskyklaanin sisällä. Viiltotähden – silloisen Viiltokynnen – kuuluessa vielä Myrskyklaaniin, hän keräsi salaa riveihinsä Pimeyden Metsään uskovia kissoja muista klaaneista, erakoista ja jopa muutamista kotikisuista. Klaani hyökkäsi yksi kerrallaan jokaiseen silloisen metsän klaaniin (paitsi Jokiklaaniin, joka perääntyi ennen taistelua) ja ajoi nämä latoon, joka sijaitsi reviirien ulkopuolella Korkokivien lähellä. Kuolonklaani hallitsi parin vuodenajan ajan koko metsää, kunnes lato paloi ja siellä asuneet kissat iskivät takaisin. Nelipuilla käytiin Kuunpisaran kolmas sota vuoden 2015 lopulla, jonka Kuolonklaani lopulta hävisi ja joutui ajetuksi pois metsästä.
Sodan jälkeen
Hävittyään sodan Kuolonklaani asettui kahden erakon, Nightin ja Moonin, entiselle reviirille päivän kävelymatkan päähän Taivasklaanista. Klaani eli tyytyväisenä, mutta päällikön paikkansa luovuttanut Viiltotähti ei voinut sietää häviötä, vaan hautoi yhä kostoa. Riitauduttuaan kumppaninsa Sulkatähden kanssa, Viiltotähti lähti taivaltamaan takaisin kohti klaaneja. Tahtomattaan hän veti mukaansa uskollisimmat kannattajansa, poikansa Pisaratassun ja muutaman muun. He leiriytyivät tuntemattomien erakoiden reviirille, tapattaen sen alkuperäiset asukkaat. Myöhemmin Viiltotähti lähetti joukkonsa hakemaan loputkin Kuolonklaanista tähän uuteen väliaikaiskotiin, jossa klaani asui parin vuodenajan verran.
Toinen sota ja paluu metsään
Viiltotähti oli päättänyt kukistaa klaanit pysyvästi. Ennen lähtöä klaanien luokse, klaanin silloinen päällikkö Sulkatähti lähetti vakoojia metsään keräämään puolelleen Pimeyden Metsään uskovia kissoja. Koko Kuolonklaanin saavuttua metsään, he valmistautuivat muutaman päivän ajan suureen sotaan, joka käytiin Nelipuiden laaksossa lokakuussa 2016. Sota alkoi lehtikadon alkaessa lumen jo peittäessä maan, ja se kesti auringonnoususta kuuhuippuun. Taistelu päättyi Kuolonklaanin voittoon, mutta vaati raskaat verot: Sulkatähti ja Viiltotähti saivat molemmat surmansa.
Klaanin johtoon nousi heidän poikansa Pisaraviilto (myöhemmin Pisaratähti). Hän ehdotti kompromissia, jonka myötä Kuolonklaani ja metsän klaanit voisivat asua yhdessä. Kuolonklaani vaati reviirikseen Korkokivet, niitä ympäröivät nummet, palaneen ladon sekä metsästysoikeuden Nelipuun alueelle. Vaikka kaikki kuolonklaanilaiset eivät pitäneet kompromissista, kukaan ei noussut päällikköä vastaan. He asettuivat aloilleen ja elivät pitkään sovussa osallistuen jopa täysikuun kokoontumisiin.
Viiltotähden uudelleensyntyminen ja lopullinen lähtö
Rauha rikkoutui, kun ensimmäinen päällikkö Viiltotähti uudelleensyntyi Jokiklaaniin nimellä Viiltokaaos. Tietämättä menneisyydestään hän varttui Jokiklaanissa, kunnes kyllästyi, ryhtyi erakoksi ja löysi tiensä takaisin Kuolonklaaniin. Ajan myötä hänen muistonsa palasivat, ja hän alkoi suunnitella sotaa uuden liittolaisjoukon kanssa. Viiltokaaos murhasi päällikkö Raetähden ja haki yhdeksän henkeään suoraan Pimeyden Metsältä.
Hänen saadessaan henkensä kuolleet alkoivat herätä henkiin – osa hänen alkuperäistä, Pimeyden Metsässä hiottua suunnitelmaansa. Kuolonklaani liittoutui Varjoklaanin kanssa muodostaen Viiltoklaanin, ja vastapuolelle jäi Metsäklaani (Myrsky, Joki ja Tuuli). Sota koki käännekohdan, kun Metsäklaanin parantaja sai edesmenneeltä päälliköltään näyn siitä, miten kuolleet palautetaan hautoihinsa. Yhdessä Tähtiklaanin kanssa elävät onnistuivat karkottamaan kuolleet.
Metsäklaani ja Varjoklaani olivat tehneet salaisen sopimuksen: heti kun kuolleet olisi kukistettu, Kuolonklaani häädettäisiin metsästä ikuisiksi ajoiksi. Tappion edessä Viiltotähden ainoaksi vaihtoehdoksi jäi viedä klaaninsa lopullisesti pois metsästä taatakseen heille turvallisen tulevaisuuden muualla.
Tarinoissa tapahtunutta
Tästä löydät suhteellisen lyhyen tiivistyksen Uuden Alun juonenkäänteistä. Vain vaikuttavimmat juonenkäänteet on listattu tänne.
Erakkojoukon häätö
Uuden Alun ensimmäinen pieni juoni oli ikään kuin inspiraation sytyttelyä. Partiot havaitsivat useaan otteeseen erakkokissojen hajujälkiä lähellä Hehkulampea selvästi Kuolonklaanin reviirillä. Kissat olivat saalistaneet Kuolonklaanin riistaa, jonka vuoksi Punatähti kokosi partion ja lähti tapaamaan erakoita rajan toiselle puolelle.
Löydettyään erakkojoukon, Punatähti yritti selvitä asiasta puhumalla. Koska joukon johtaja ei suostunut lähtemään, syttyi taistelu. Punatähti menetti siinä yhden hengistään, mutta Kuolonklaani voitti taistelun joukon johtajan kuoltua. Kissa nimeltä Lumihiutale lupasi pitää erakkojoukon kaukana Kuolonklaanin reviiristä, ja asia oli sillä selvä.
Hiirenkorvan suuret harjoitukset
Joka Hiirenkorva Kuolonklaani järjestää oppilailleen suuret harjoitukset. Harjoituksiin osallistui yli kymmenen oppilasta, ja oppilaat oli jaettu kolmeen neljän hengen joukkueisiin. Mukana oli kuusi mestaria.
Voittajajoukkueeseen kuuluivat Tuhkatassu(-juova), Pimentotassu(-varjo), Taivastassu(-laulu) ja Haahkatassu(-surma).
Ennustus ja Tähtiklaanin paluu
Koska Kuolonklaanin ainoa uskonto on Pimeyden Metsä, ei Tähtiklaanista ole tietoakaan. Viisi muuta klaania ovat tuhoutuneet, sillä yhteys Tähtiklaaniin katosi ja kissat menettivät uskonsa. Tähtiklaani oli pulassa, kun viimeinen uskova kissa alkoi käydä vanhaksi. He lähettivät kolme omaa jäsentään takaisin maan pinnalle uudelleensyntyneinä. Nämä kissat ovat sellaisia, jotka elivät, kun Kuolonklaani oli yhä klaanien keskuudessa. Kissat eivät koskaan tule muistamaan entisiä elämiään, mutta jokaisella on oma erityinen tehtävänsä uuden klaanin perustamisessa.
Lilja ja Mesi syntyivät erakoiksi kauas Kuolonklaanista. Liljan tehtävä on tulla uuden klaanin ensimmäiseksi parantajaksi ja Meden ensimmäiseksi päälliköksi ja perustajaksi. Kolmas kissa on Minttupentu, joka syntyi Kuolonklaaniin. Tämän tehtävä on etsiä liittolaisia Kuolonklaanista ja saada Punatähti lopulta hyväksymään Eloklaani.
Kuusikuisina Meden ja Liljan emo kuoli, ja Tähtiklaani ilmestyi heille ja Minttutassulle. Heille kerrottiin tulevaisuudesta ja heidän kohtaloistaan, jonka seurauksena Mesi ja Lilja lähti matkaan etsimään Eloklaanin reviiriä.
Matkan aikana he kohtasivat haasteita, mutta lopulta he löysivät Kuolonklaanin luokse, Mesi haki henkensä ja sai nimekseen Mesitähti. He keskustelivat Punatähden kanssa, ja Minttuliekin avustuksella tuo suostui Mesitähden ehtoihin. Eloklaani ja Kuolonklaani sopivat elävänsä rauhassa, eikä Eloklaani saisi tuputtaa uskoaan kuolonklaanilaisille.
Eloklaanin perustamisen jälkeen
Kuolonklaanissa ei mielellään puhuttu Eloklaanista. Soturit vaikenivat, kun joku edes kysyi asiasta. Suuri osa tuntui haluavan unohtaa, että naapuriin oli edes muuttanut toinen klaani. Osa oli kiinnostuneita huhusta, jonka mukaan Eloklaani ei uskonut Pimeyden Metsään. Klaanissa kuitenkin kiellettiin vääräuskoiset.
Hiirenkorvan suuret harjoitukset
Uuden Alun toisissa hiirenkorvan alun oppilaiden harjoituksissa oli osallisena Kuolonklaanin silloiset yhdeksän soturioppilasta, oppilaat oli jaettu kolmeen kolmen hengen joukkueeseen. Eloklaanin oppilaita ei edes pyydetty mukaan harjoituksiin, koska klaanien välit olivat tällä hetkellä varsin kylmät.
Kilpailulajeina olivat tällä kertaa kiipeily, pesänrakennus, saalistus, kaksintaistelu, saaliinryöstö ja kilpajuoksu. Koska kahdella joukkueella oli lopussa saman verran pisteitä, mestarit keksivät ylimääräisen lajin. Kolmas joukkue piilotti Lehtikuusilaaksoon yrttitukon, ja tasatilanteessa olevat joukkueet saivat kunnian etsiä yrttitukkoa. Tukon ensimmäisenä löytänyt joukkue voitti kisan.
Voittajajoukkue oli Sähkötassun(-tuho), Harakkatassun(-nauru) ja Mustikkatassun(-kuono) joukkue.
Kuolonklaanin piina
Eloklaanin perustamisen jälkeen tuntematon kissa surmasi kuolonklaanilaisen Sammalvarjon lähelle Eloklaanin rajaa. Surmaaja oli peittänyt hajujälkensä yrteillä, jottei tuota voitaisi tunnistaa. Seuraavien kuiden aikana murhaaja iski yhä uudelleen ja uudelleen, eikä tuota saatu kiinni. Punatähti asetti liikkumisrajoitukset, joiden mukaan leiristä ei saanut poistua ilman hyvää syytä. Mukana täytyi aina olla vähintään kaksi soturia ja leirin sisäänkäyntiä vartioitiin koko ajan.
Murhaaja saatiin lopulta kiinni. Se oli Kuolonklaanin soturi nimeltä Karhumyrsky. Eräässä partiossa Karhumyrsky näki Eloklaanin reviirillä saalistavan oppilaan, Ruskatassun. Karhumyrsky halusi tappaa oppilaan, koska tuo oli Karhumyrskyn veljen Lauhalaukan ja Karhumyrskyn kumppanin pentu. Samassa partiossa olleet Punatähti ja Jyrkänneloikka yrittivät estää Karhumyrskyä, mutta tuo onnistui tappamaan häntä vastustelevat kissat.
Rangaistuksen myötä yhä oppilaina olevat, soturi-ikäiset Sulkatassu ja Sähkötassu onnistuivat kuitenkin yhteisvoimin kukistamaan Karhumyrskyn. Ruskatassu selvisi ja Punatähti heräsi hengenmenetyksen jälkeen takaisin henkiin. Seuraavana päivänä Karhumyrsky kertoi kaiken siitä, että hän oli murhaaja. Omien sanojensa mukaan Karhumyrsky oli halunnut kitkeä klaanista pois hyvyyden, jotta Kuolonklaani voisi olla vahva.
Punatähti teloitti samana iltana Karhumyrskyn ja liikkumisrajoitukset purettiin.
Eloklaanin viheryskäepidemia
Kun lehtikato saapui, saapui myös viheryskä. Ensin oli pari sairastunutta, joka kolminkertaistui neljäsosakuussa. Liljatuuli ja Leimutassu olivat pulassa, sillä Eloklaanin reviirillä ei ollut kissanminttua.
Puolikuun aikaan Leimutassu tapasi Tähtiklaanin, joka antoi tälle näyn. Näyssä parantajaoppilas näki ränsistyneen kaksijalanpesän, jonka sisällä kasvoi paljon kissanminttua. Hän kertoi unestaan Mahlahallalle, joka tunnisti paikan. Kaksikko suuntasi vanhalle kaksijalanpesälle ja löysivät kissanmintut, joita oli enemmän kuin tarpeeksi.
Kissanmintun vaste oli hyvä, mutta edelleen sairastuneita ilmaantui. Myös Mesitähti sairastui viheryskään. Parhaimmillaan Eloklaanissa oli kahdeksan sairastunutta.
Hiirenkorvan suuret harjoitukset
Tänä vuonna kuolonklaanilaiset päättivät pyytää myös Eloklaanin mukaan hiirenkorvan suuriin harjoituksiin. Osallistujia oli siis kaksinkertainen määrä, peräti kahdeksantoista ja joukkueita yhteensä kuusi, joista 1-3 oli kuolonklaanilaisia ja 4-6 eloklaanilaisia.
Lajeina tänä vuonna olivat pesänrakennus, kiipeily, sammalpallon etsintä, epävirallinen yövartio, saalistus, kaksintaistelu ja kilpajuoksu. Kilpajuoksun lopussa harjoitukset saivat ikävän käänteen, kun kuolonklaanilaiset Hentotassu(Keijukainen), Tyrskytassu ja ”Leopardi”(eli Mäihä) kidnappasivat Mesitähden vastasyntyneen pennun, Kärsämöpennun ja katosivat reviireiltä.
Voittajajoukkue oli Kuolonklaanista tullut kolmas joukkue, johon kuuluivat Tattitassu, Varistassu ja Hentotassu(Keijukainen).
Hiirenkorvan suuret harjoitukset
Neljänsiin hiirenkorvan suuriin harjoituksiin osallistui tänä vuonna taas molemmat klaanit. Oppilaita oli peräti kaksikymmentä, joista yhdeksän oli kuolonklaanilaisia ja yksitoista eloklaanilaisia. Joukkueet 1-3 muodostui Kuolonklaanin oppilaista ja 4-6 Eloklaanin oppilaista. Neljännessä ja viidennessä joukkueessa oli neljä oppilasta.
Harjoitusten lajeja oli tällä kertaa pesänrakennus, saalistus, jäljittäminen, yövartio(ei varsinainen laji), kaksintaistelu, kilpajuoksu ja kiipeily. Kamppailu oli tasainen, mutta loppujen lopuksi suuret harjoitukset voitti kuudes joukkue, johon kuuluivat Eloklaanin Kultatassu, Ampiaistassu ja Aurinkotassu.
Tänä vuonna päätettiin, että jatkossa suurista harjoituksista oppilaat saavat 20% enemmän kokemuspisteitä ja voittajajoukkue ansaitsee ylimääräisen taitopisteen.
Tuntematon tauti
Klaanien reviireille eksyi tuntematon, väsynyt ja sairas matkaaja. Saavuttuaan Kuolonklaanin leiriin, hänet käännytettiin heti pois. Erakon matka jatkui Eloklaaniin, jossa hänelle tarjottiin apua. Sitä kukaan ei vielä tässä vaiheessa tiennyt, mutta erakko kantoi vaarallista, täysin uutta tautia ja levitti sen tietämättään molempiin klaaneihin. Kissat alkoivat sairastua eriasteisesti tautiin. Toisilla tauti oli lieväoireinen, mutta kaikki eivät olleet niin onnekkaita. Vakavimmin sairastuneet menettivät henkensä katalaan tautiin.
Eloklaanin parantajaoppilas Leimusilmä sai Tähtiklaanilta unen, jossa häntä kehotettiin lähtemään pikimmiten etsimään yrttejä, jotka parantaisivat tautiin sairastuneet. Koska tauti jylläsi myös Kuolonklaanissa, myös he osallistuivat yrttien hakemiseen. Eloklaanista yrtin hakijoina toimivat Leimusilmän lisäksi Hallavarjo, Kultasiipi ja Helmipilkku. Kuolonklaanista matkaan lähtivät Tuhkajuovan johdolla Mäyräkynsi ja Nuppujuova.
Matkan aikana yrttien hakijat ylittivät kaksijalkalan, vaarallisen avohakkuualueen, tiheän metsän ja suon, löytäen sieltä viimein etsimänsä yrtit. Kissat palasivat klaaniin, antoivat yrtit niitä tarvitseville ja täten tauti saatiin kuriin ja klaanien elämä sai jatkua normaalina.
Kujakissayhteisön kosto ja suuri sota
Kaikki sai alkunsa Mesitähden tapettua Kujakissayhteisön johtajan matkallaan Kuolonklaanin luokse. Yhteisö tuhoutui, mutta sen uusi johtaja teki kaikkensa saadakseen yhteisön taas kukoistamaan. Uskollisimmat jäsenet olivat jääneet, ja uusi johtaja synnytti yhden pennun, jonka nimesi Keijukaiseksi. Johtaja kuoli sairauteen ja yhteisön viimeiset jäsenet lähtivät jättäen nuoren, hädin tuskin omillaan pärjäävän Keijukaisen yksin.
Keijukainen varttui kaksijalkalassa ja hautoi kostoa kissalle, joka oli vuodenaikoja ennen tappanut silloisen johtajan. Sen jälkeen kujakissayhteisö oli lähtenyt kohti kuolemaansa ja lopulta tuhoutunut. Keijukainen päätti perustaa yhteisön uudelleen ja kostaa Mesi-nimiselle kissalle, joka oli ajanut hänen perintönsä tuhoon. Hän sai mukaansa Leopardin, Mäihän ja Arven, joista kaikki paitsi Arpi luulivat yhteisön olevan yhä pystyssä, mutta jäsenten vahtivan piiloissa rajoja kaksijalkalan reunamilla.
He törmäsivät Tyrskytassuun, joka oli karkotettu Eloklaanista. Tyrskytassu oli Eloklaanissa vahingossa tappanut mestarinsa, Mesitähden pojan, Karpalonenän. Tyrskytassu kertoi Eloklaanista ja Mesitähdestä ja erakot liittoutuivat aikeenaan tappaa Mesitähti ja tuon sukulaiset. Erakot kävivät mutkan Kuolonklaanissa, jo tällöin alkuperäisenä tarkoituksenaan tappaa Mesitähti. Vierailu päättyi siihen, kun kolmikon suunnitelmat menivät uusiksi ja he kidnappasivat Mesitähden ja Minttuliekin pennun ja palasivat takaisin Kujakissayhteisöön suunnittelemaan Mesitähden murhaamista.
Yhteisössä Keijukainen, Tyrskytiikeriksi itsensä nimittänyt Tyrskytassu ja Mäihä ottivat vastuun Mesitähden pennun kasvattamisesta. Päivänsäde vietti vuorollaan päiviä jokaisen kasvattajansa kanssa ja hänet kasvatettiin vihaamaan Eloklaania ja Mesitähteä. Kun Päivänsäde oli kyllin vanha ja kokenut, hän oli omaksunut elämäntehtävänsä, joka oli Mesitähden tappaminen. Yhteisö lähti Keijukaisen ja Päivänsäteen johdolla taivaltamaan kohti klaaneja, jättäen muutaman yhteisön jäsenen vahtimaan kaksijalkalaa.
Kuun matkan aikana Kujakissayhteisön jäsenille opetettiin metsässä elämistä, taistelemista ja saalistamista, sillä tuleva sota tultaisiin luonnollisesti käymään metsässä. Päästyään klaanien luokse, Kujakissayhteisö liittoutui Kuolonklaanin kanssa. Liittoutuneet Kuolonklaani ja Kujakissayhteisö hyökkäsivät kokoontumisen aikaan Eloklaanin leiriin, jolloin se oli tyhjimmillään. Eloklaani hävisi alkutaistelun ja heidät häädettiin pois metsästä asumaan nummille. Tällöin sota alkoi virallisesti ja Kujakissayhteisö majoittui Eloklaanin metsään ja leiriin.
Sodan rauhallisen vaiheen aikana Keijukainen ja Henkäystähti punoivat juoniaan Eloklaania vastaan ja suunnittelivat, kuinka saisivat tapettua Mesitähden ja tuhottua koko Eloklaanin. Koska klaanien välit olivat kireät, rajakahakoilta ei voitu välttyä. Lopputaistelu suunniteltiin alkavaksi niin, että Mesitähti ja eloklaanilaiset huijattaisiin sekametsässä sijaitsevalle aukiolle ”sopimaan” ja lopettamaan sota. Keijukainen oli valehdellut, että Päivänsäde halusi palata synnyinklaaniinsa ja tämä oli syy, miksi Kujakissayhteisö halusi sodan loppuvan.
Kun sinisilmäinen Mesitähti ja eloklaanilaiset saapuivat paikalle, heitä vastassa olivatkin Yhteisön lisäksi myös kuolonklaanilaiset. Lopputaistelu alkoi ja kesti kaksi päivää, päättyen lopulta Mesitähden luovuttamiseen. Kun Keijukainen oli surmaamassa Mesitähteä, Henkäystähti petti Kujakissayhteisön ja hyökkäsi Keijukaisen kimppuun. Päivänsäde riisti Keijukaisen pyynnöstä tämän hengen ja Yhteisö pakeni taistelupaikalta. Sodan voittajaksi julistautui Kuolonklaani.
Klaanien poikkeusajat ja pelastajat
Kun sota päättyi Kuolonklaanin voittoon, Henkäystähti otti panttivangikseen Eloklaanin päällikön ja parantajakissat. Kuolonklaanin varapäällikkö Minttuliekki oli kuollut sodassa, joten nyt klaani oli täysin ilman johtohahmoja. Henkäystähti pakotti eloklaanilaiset julman valtansa alle uhkaamalla tappavansa panttivangit, mikäli häntä ei toteltaisiin.
Eloklaani palasi takaisin omaan leiriinsä, mutta heidän lisäkseen sinne sijoitettiin myös kuolonklaanilaisia, joiden oli määrä valvoa eloklaanilaisten toimia. Eloklaanilaisille annettiin täysin uudet säännöt, joita heidän täytyi noudattaa mikäli halusivat panttivankien pysyvän hengissä. Säännöistä tärkeimmät olivat seuraavat: Tähtiklaanista ei saa puhua, kuolonklaanilaisia/Kuolonklaania ei saa arvostella ja eloklaanilaiset eivät saa liikkua leirin ulkopuolella ilman kuolonklaanilaista soturia.
Eloklaanilaiset eivät suostuneet noudattamaan sääntöjä noin vain, jonka vuoksi kuolonklaanilaiset rankaisivat heitä. Poikkeusaikojen aikana kuolonklaanilaiset telotivat sääntörikkeiden vuoksi seuraavat kissat: Vihalehti, Liljatuuli, Ampiaispisto ja Kultasiipi.
Tähtiklaani valitsi Eloklaanista viisi kissaa, joiden oli määrä toimia Eloklaanin pelastajina. Pelastajia olivat Lieskakajo(Aura), Pohjaharha(Elandra), Lehtomyrsky(Ampiainen), Käärmekulta(Käärmis) ja Kortetassu(EmppuOmppu). Koska panttivankien pelastussuunnitelmaa ei voinut tehdä päivisin, Tähtiklaani antoi pelastajille kyvyn vaeltaa aina nukkuessaan Tähtiklaanin maille ja edistää suunnitelmaansa. Kortetassu ystävystyi salaa erään kuolonklaanilaisen vartijan, Lampiväreen(Auroora) kanssa ja Lampiväre paljasti pelastajille panttivankien olinpaikan.
Kun Liljatuuli surmattiin, pelastajat päättivät toimia ennen kuin kuolonklaanilaiset tappaisivat loputkin panttivangit. Lampiväre järjesti asiat niin, että kaikki pelastajat pääsivät yöpartioon hänen kanssaan. Partiossa pelastajat kävivät Lampiväreen suostumuksesta hänen kimppuunsa, jotta kuolonklaanilaiset eivät saa tietää Lampiväreen auttaneen pelastajia. Täten näytti siis siltä, että eloklaanilaiset olivat hyökänneet Lampiväreen kimppuun, jotta tämä ei voi estää heidän suunnitelmiaan.
Pelastajat kiiruhtivat paikkaan, jossa panttivankeja pidettiin. Pohjaharha ja Käärmekulta harhauttivat kahta vartijaa ja johdattivat ne pois vartiopaikalta. Kolme muuta pelastajaa yrittivät hoitaa tilanteen puhumalla, mutta vartijana ollut Narsissikajo(NPC), ei suostunut antamaan panttivankeja, joten syntyi taistelu, joka päättyi Narsissikajon kuolemaan.
Panttivankeina olleet Mesitähti ja Leimusilmä pelastettiin ja he vaelsivat pelastajien kanssa Eloklaanin reviirille, jossa he tapasivat vartijoita harhauttaneet Pohjaharhan ja Käärmekullan. Mesitähti ilmoitti kuolonklaanilaisille Eloklaanin leirissä, että heidän on poistuttava Eloklaanin reviiriltä. Koska leirissä olevat kuolonklaanilaiset olisivat hävinneet taistelun syttyessä, Pimentovarjo(Auroora), päätti poistua kuolonklaanilaisten kanssa Eloklaanin reviiriltä ilman vastarintaa.