Tuhkajuova
Kirjoittaja: Elandra
En pitänyt klaanimme reviirille tupsahtaneen kissan tavasta puhua. Hän pilkkasi joko tarkoituksella tai tarkoituksetta Kuolonklaania ja kehtasi vielä pyytää meitä kertomaan siitä lisää. Tunsin piston sydämessäni, kun mieleeni muistui ensimmäinen kohtaaminen Väärävarjon kanssa. Hänkin oli tahtonut tietää enemmän Kuolonklaanista ja sittemmin liittyä joukkoomme. Päätös viedä Punatähti erakon luokse oli ollut elämäni suurin virhe, joka varjosti yhä elämääni. En erehtyisi tekemään samaa virhettä toiste. Kotikisu oli häädettävä reviiriltämme pikimmiten, eikä hän saisi enää tulla takaisin.
”Kuolonklaani on joukko kissoja, jotka puolustavat viimeiseen asti toisiaan ja reviiriään sellaisilta, jotka sinne luvatta erehtyvät. Me emme pelkää tappaa, mikäli tunkeilija ei suostu lähtemään vapaaehtoisesti”, totesin pysyen rauhallisena. Toivoin, että Varistassu kuunteli tarkasti keskustelua ja ottaisi siitä opikseen. Ulkopuoliset eivät kuuluneet Kuolonklaanin reviirille.
Huomasin, että kotikisu mietti nyt tarkasti seuraavia sanojaan. Oli ilmeistä, että hän ymmärsi ylivoimamme. Mikäli hän ei suostuisi lähtemään vapaaehtoisesti, harvaturkkinen kissa olisi mennyttä vain pienessä hetkessä. Ei kotikisulla ollut mitään mahdollisuuksia voittaa Kuolonklaanin partiota. Tunsin taas kerran ylpeyttä siitä, että olin Kuolonklaanin soturi.
//Kaunotar?
// 162 sanaa
