Tuhkajuova
Kirjoittaja: Elandra
Katsoin Harakkatassua pudistellen päätäni. Olisin voinut kertoa kollille aivan kaiken, mikä hänellä oli mennyt pieleen, mutta päätin olla tekemättä niin.
”Minähän sanoin, että älä kiipeä oksille. Haukkasit liian suuren palan, jonka takia voimasi loppuivat kesken. Soturit eivät jakele ohjeita turhaan, ja siksi sinun täytyisikin totella niitä. Onneksesi jaksoit kiivetä tarpeeksi alas, ketunmitta korkeammalle niin olisit kuollut”, totesin tasaisella äänellä, vaikka minua ärsyttikin suunnattomasti. Harakkatassu siristi silmiään. Hän oli sanomassa jotakin, mutta en antanut mahdollisuutta siihen.
”Tule, mennään metsään harjoittelemaan kiipeilyä jossakin harvaoksaisessa kuusessa. Siellä tarkoituksenamme on harjoitella oksien avulla kiipeämistä ja niiden kiertämistä sekä alastuloa”, sanoin ja lähdin kävelemään kohti havumetsää. Harakkatassu nousi ylös ja lähti perääni. Kuulosti siltä kuin kolli olisi sanonut jotakin, mutta en vaivautunut miettimään asiaa sen enempää vaan jätin reagoimatta. Jos kolli halusi minun kuulevan hänen sanansa, hän takuulla kertoisi asiansa uudelleen kovemmalla äänellä. Nopeutin tahtiani, ja loppumatkan etenimme hölkkäämällä.
Leirin kohdalla tunsin kuinka heikotus valtasi kehoni. Hidastin tahtiani varoittamatta. Askeleista päätellen Harakkatassu ei ollut valmistautunut siihen. Kolli pysyi kuitenkin takanani, eikä törmännyt minuun. Hetken jo harkitsin, että palaisimme leiriin, mutta päätin jatkaa matkaa. Heikotus helpotti vauhdin hidastuessa, mutta vatsassani tuntui kummalliselta. Olo muistutti hieman sitä, miltä minusta tuntui aina syötyäni vatsani täyteen. Kenties aamiainen vaikutti edelleen olooni. Työnsin ajatukset heikotuksesta takaisin kiipeilyharjoituksiin.
Pysähdyin sopivan kokoisen, melko harvaoksaisen kuusipuun kohdalle. Katseeni lipui sen runkoa pitkin aina latvaan saakka. Yksinäinen varis istuskeli latvassa ja raakkui. Se lehahti lentoon, ja kuusen latva heilahti. Astelin oksien alle ja loikkasin alimmalle oksalle.
”Kuusissa on se hyvä puoli, että voit vain loikkia oksalta oksalle. Runkoa ei välttämättä tarvi käyttää ollenkaan kiipeämiseen”, sanoin ja loikkasin toiselle oksalle. Harakkatassu katsoi minua keskittyneen oloisena.
”Jotta voit liikkua sulavasti oksilla, sinun tulee kehittää tasapainoasi harjoitusten avulla. Jos tasapainosi on surkea, vauhtisi tulee olla aluksi äärimmäisen hidas. Jos teet asiat liian nopeasti, putoat”, kerroin, vaikka asia taisi olla itsestäänselvyys.
”Näytätkö esimerkkejä taas vai kokeilenko ensin?” Harakkatassu kysyi. Olikohan soturioppilas jo kyllästynyt selityksiini?
”Minä näytän ja kerron. Jos haluat parantaa tasapainoasi, voit kävellä alimmalla oksalla edestakaisin. Kun luulet voivasi loikata seuraavalle oksalle, keskity siihen täysillä. Jos loikka jää liian lyhyeksi, tiedät mitä silloin tapahtuu. Et saa myöskään loikata liian pitkälle. Lisäksi on tärkeää pitää huoli siitä, että jalkojesi alla oleva oksa kestää sen, että loikkaat pois sen päältä. Jotkut oksat saattavat katketa helposti. Voit käyttää alastuloon oksia, runkoa tai molempia. Näytän sinulle nyt, kuinka itse kiipeän”, totesin. Harakkatassu ei sanonut mitään. Niinpä loikkasin kohti lähintä ylempää oksaa. Vauhtini oli nopea, ja pysyttelin yhdellä oksalla vain pienen hetken. Loikkasin aina lähimmälle oksalle ja jatkoin kiipeämistä eteenpäin. Tunsin olevani elementissäni, kun kiipesin. Mikään ei pidätellyt minua, ja maa katosi vain koko ajan kauemmaksi. Kun olin kiivennyt melko ylös, lähdin alaspäin. Tartuin kynsilläni puun paksuun runkoon kiinni ja lähdin kulkemaan alaspäin. Koska oksat olivat melko harvassa, niiden väistely oli vaivatonta. Joissakin kuusissa oksat kasvoivat niin tiheään, ettei runkoa pitkin kannattanut edes yrittää alas. Lopulta loikkasin maahan aivan Harakkatassun viereen.
”Sinun vuorosi, ole hyvä. Kiinnitä tällä kertaa huomiota voimiisi. Jos kiipeät liian ylös, et välttämättä jaksa tulla enää alas”, sanoin rauhallisella äänellä ja viitoin oppilasta kohti kuusen alinta oksaa.
//Harakka? Sori tää on jotenki taas tosi tönkkö ku en meinannu löytää sopivia sanoja xdd
// 508 sanaa
