Tuhkatassu
Kirjoittaja: Elandra
Olin noussut aikaisin ennen auringonnousua ja nauttinut rauhasta lähes tyhjässä leirissä. Olin myös käynyt tervehtimässä Jyrkänneloikkaa parantajan pesällä. Hän oli kertonut pääsevänsä pois pesältä huomenna. Isäni ei hädin tuskin ehtinyt aloittaa Kuuratassun koulutusta jouduttuaan parantajan pesälle. Muut soturit olivat pitäneet huolta muutaman päivän ajan nuoremman oppilaan koulutuksesta.
Olin palannut takaisin oppilaiden pesään vain makoilemaan ennen auringonnousun partiota. Ei kulunut kauaakaan, kun Punatähti tuli herättämään Pimentotassua, ja samalla myös minua ja Kuuratassua. Päällikön poistuttua, nousin ylös ja poistuin pesästä. Pääaukiolle saavuttuani, nostin katseeni taivaalle. Taivaalla leijailevat yksinäiset pilvenhattarat olivat muuttaneet väriään vaaleasta vaaleanpunaiseksi. Piikkihernemuurien takaa näkyvä taivaanranta oli värjäytynyt keltaiseksi nousevan auringon vuoksi. Kuljin kahden muun oppilaan kanssa leirin uloskäynnin liepeille odottamaan partion lähtöä. Punatähti otti paikkansa partion johdosta ja odotti, että kaikki olivat paikalla. Viimeisenä saapui Kaaostuho, joka asettui Punatähden taakse mulkaisten meitä ensin. Tuskin yksikään kuolonklaanilainen luotti Kaaostuhoon. Soturi oli hyvin äkkipikainen ja epäluuloinen. Hän oli se soturi, joka saattoi hyökätä kurkkuun kiinni, jos häntä katsoi edes silmänräpäyksen liian pitkään. Yleensä kaikki antoivatkin kollin olla rauhassa. Päällikkö heilautti häntäänsä lähdön merkiksi. Liekkihäntä otti paikkansa partion perällä ja antoi oppilaiden pujahtaa piikkihernetunneliin ensimmäisenä.
Ilma oli melko viileä, mutta lämpimämpi kuin aiempina päivinä. Raskas ja märkä lumi narahteli käpälieni alla kulkiessani eteenpäin partion hännillä. Punatähti johdatti partion leirin uloskäynnistä katsottuna oikealle. Kävisimme kiertämässä Ukkospolulta aina Hehkulammelle ja siitä eteenpäin. Kukaan ei sanonut sanaakaan, ja se ei haitannut minua lainkaan. Keskityin kuuntelemaan ja katsomaan ympäristöämme. Jokin yksinäinen lintu visersi läheisessä puussa iloista sävelmää. Muuten oli hiljaista.
Saavutimme nopeasti ukkospolun. Sen pinta oli jäinen, mutta hirviöiden jalat olivat jättäneet jälkensä. Joistain kohdin lumen ja jään alta pilkisti polun tumma pinta. Edes Lehtikadon lumi ei peittänyt jäätävää katkua, joka ukkospolusta tuli. Polun piennar oli muuttunut harmaaksi. hirviöt sotkivat kai polun juostessaan sillä. En oikein ymmärtänyt hirviöiden tarkoitusperiä, mutta tuskin kukaan ymmärsi. Ne vain juoksivat polulla hurjaa vauhtia eteenpäin. Harvoin hirviöt poikkesivat ukkospolulta.
“Me merkitsemme rajat. Oppilaat tarkkailevat ympäristöä”, Punatähti jakoi ohjeita. Kukaan ei väittänyt vastaan. Kolme soturia merkkasivat rajaa läheltä ukkospolkua, ja me kolme tarkkailimme. Kukaan ei edelleenkään sanonut mitään. Kuljimme eteenpäin sitä mukaa, kun soturit saivat merkattua rajaa. Vauhti oli melko ripeää.
“Jyrkänneloikkahan on isäsi, eikö niin?” Kuuratassun kysymys hieman yllätti minut. Käänsin kuitenkin viileän katseeni kohti oppilasta.
“Joo”, vastasin hieman kysyvästi ja kehotin oppilasta jatkamaan. Käänsin katseeni poispäin Kuuratassusta, sillä tehtävämme oli tarkkailla ympäristöä.
“Osaatko sanoa, milloin hän pääsee pois parantajan pesältä?” mustavalkea soturioppilas kysyi rauhallisella äänellä.
“Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin hän pääsee takaisin soturin tehtäviin huomenna”, ilmoitin vilkaisematta oppilaan suuntaan.
“Hyvä. Pääsen ainakin aloittamaan harjoitukset kunnolla”, Kuuratassu totesi. En vastannut enää mitään. Halusin keskittyä partioon ja siihen, että en tekisi mitään väärin. Tarkkailin ympäristöä ja sillä siisti.
//Kuura tai Pimento? En oikee osannu keksiä mistä nää vois jutella XD
// 438 sanaa
