Tuhkatassu
Kirjoittaja: Elandra
Joukkueemme oli äänestänyt Pimentotassun taistelijaksemme. Oppilas oli yksi klaanin vanhimpia oppilaita, ja samalla myös yksi kokeneimmista. Jos välillemme olisi syntynyt erimielisyyksiä taistelijavalinnasta, olin ollut valmiina perustelemaan omaa valintaani. Pimentotassu oli ollut mukana oikeassa taistelussa. Hänellä oli oikeasti kokemusta siitä, miltä tuntui taistella henkensä puolesta toista kissaa vastaan. Olinhan minäkin ollut siellä, mutta en ollut kovin etevä taistelija ikääni nähden. Mestarit asettuivat taka-alalle juttelemaan keskenään. He eivät osallistuisi suunnitelmiemme tekemiseen. Taistelu käytäisi metsässä puiedn ympäröimänä.
“Uskon, että Karhutassun joukkueesta hän tai Jäätassu taistelee. He ovat sinua suurempia, joten tiedät varmaan, että ei kannata ottaa puolustuslinjaa. Hyökkää aina kun mahdollista, ja yritä häiritä vastustajan keskittymistä. Ehdotit minulle muiden käyttämistä hyväksi taistelussa, joten pidä puut mielessä”, naukaisin tasaisella, vakavalla äänellä. Pimentotassu varmasti tiesi nämä asiat jo, mutta hyvä ne oli sanoa ääneen.
“Kuuratassun joukkueesta voisin uskoa joko hänen tai Haaskatassun taistelevan. Jos vastustajasi on Haaskatassu, sinulla ei pitäisi olla hätää. Hyökkäät hänen palovammojaan kohti, niihin osuvat iskut sattuvat eniten”, jatkoin ennen muita. Musta naaras kuunteli ja nyökkäsi pienesti.
Kenelläkään ei tuntunut olevan mitään sanottavaa. Hiljaisuus laskeutui yllemme joksikin aikaa. Se ei ollut mielestäni kiusallista, sillä keskityin katsomaan taivasta. Aurinko suuntasi hiljalleen kohti taivaanrantaa. Joitakin pilviä leijaili taivaalla, mutta tuuli ei ollut voimakas, joten ne liikkuivat hitaasti. Ilma ei ollut erityisen lämmin, mutta ei niin kylmäkään. Hiljaisuuden keskeytti Taivastassu, joka kehotti meitä kertomaan taisteluharjoituksista muiden oppilaiden kanssa. Ilmeisesti ihan vain siksi, että Pimentotassu saisi tietää enemmän. Kerroin harjoituksista Haaskatassun kanssa. Jätin tietenkin kertomatta sen, että oppilas oli voittanut minut toisella kerralla.
Kun taisteluharjoitusten aika oli, Punatähti käski meidät mukaansa. Pimentotassu jäi Liekkihännän kanssa paikalleen. Taivastassu toivotti onnea tummalle oppilaalle, mutta minä pysyin vaiti. Kävelimme kohti metsän reunaa. Kun puut alkoivat harveta, Punatähti pysähtyi. Päällikkö istuutui alas ja jäi odottamaan. Kukaan ei sanonut mitään, vaan me istuimme myös alas. Kului hetki, kunnes luoksemme saapuivat muut joukkueet. Henkäysvarjo johti joukkuetta, jossa tällä hetkellä olivat Jäätassu, Kylmätassu ja Pihkatassu. Olivatko he laittaneet Karhutassun taistelemaan? Kolmannessa joukkueessa mukana olivat Ruusutuike, Kuuratassu, Hiutaletassu ja Pikkutassu. Ilmeisesti Haaskatassu oli saanut taistelijan pestin.
“Taistelijat ovat valmistautumassa koitokseensa. Tämän ajan te harjoittelette toisianne vastaan”, Henkäysvarjo naukui ja asettui Punatähden vierelle. Myös Ruusutuike istui alas itseään suurempien kissojen viereen.
“Tuhkatassu, sinä taistelet Pikkutassua vastaan. Taivastassu, sinun vastustajasi on Hiutaletassu. Haahkatassu ja Jäätassu, Kylmätassu ja Kuuratassu, Pihkatassu ja Kuuratassu”, Punatähti jakoi taisteluparit. Katseeni siirtyi päälliköstä pienikokoiseen Pikkutassuun. En tuntenut tummanruskeaa naarasta lähes ollenkaan. Hänellä oli turkissaan valkeita kohtia ja silmät olivat meripihkaiset. Pikkutassu tassutti luokseni, joten otimme tilaa taistelemista varten. Muutkin parit asettuivat vastakkain.
“Ottakaa tarpeeksi tilaa taistelemista varten. Tulette taistelemaan näiden harjoitusten aikana useampaa kissaa vastaan, joten älkää käyttäkö voimianne kerralla. Harjoitusten tarkoitus on tehdä havaintoja vastustajanne tavasta taistella. Vaikka Kuolonklaanissa on liikkeitä, jotka opetetaan kaikille, on jokaisella kissalla oma tapansa taistella. Kun toinen parista voittaa, keskeyttäkää taistelu lisäohjeita varten. Voitte aloittaa”, Punatähti sanoi kovalla äänellä. Siirryimme Pikkutassun kanssa lähemmäksi metsän rajaa. En ollut varma, millainen taistelija Pikkutassu oli. Naaras kohtasi vaaleanvihreän katseeni ja nyökkäsi. Aloitin syöksymällä kohti Pikkutassua. Hän oli minun kokoluokkaani, joten saattaisimme olla hyvinkin tasaväkisiä. Jos naaras ei hallinnut taistelutaitoja hyvin, saatoin jopa olla huomattavasti parempi, sillä Pikkutassu oli ollut paljon vähemmän aikaa oppilaana kuin minä.
Tummanruskea oppilas väisti hyökkäykseni. Tein uuden hyökkäyksen heti kohti Pikkutassua. Naaras väisti sen kumartumalla alas. Ennen kuin loikkasin kissan päälle, hän kierähti kyljelleen ja siitä taas vatsalleen. Kissa nousi ylös ja loikkasi minua kohti. Huomasin, että Pikkutassun hyökkäyksessä oli parannettavaa. Maa oli paikoin liukas, joten loikka jäi lyhyeksi. Ehdin väistää sen vaivatta ja loikkasin Pikkutassun kylkeen. Iskun voimasta kissa kaatui maahan alleni. Voitto ei kuitenkaan ollut niin helppo, sillä Pikkutassu alkoi vääntelehtiä maassa. En saanut kunnon otetta kissasta, joten kiepautin itseni naaraan yli ja irrottauduin hänestä. Pikkutassu nousi ylös silmänräpäyksessä. Hän tuskin ehti varautua edes, kun loikkasin kohti kissaa. Naaraan meripihkaiset silmät suurenivat, kun iskeydyin edestäpäin hänen kimppuunsa. Pikkutassu yritti kynsiä minua, mutta onnistuin saamaan otteen hänen kaulastaan. Varoin puremasta liian kovaa, sillä se olisi saattanut aiheuttaa nuoren oppilaan kuoleman. Pikkutassu tiesi, että väärä liike hänen puoleltaan voisi olla kohtalokas, joten naaras lopetti yrityksensä. Painoin kissan maahan, jolloin Pikkutassu kähisi:
“Voitit.” Silloin vasta päästin irti tummanruskean kissan valkeasta kaulasta. Hyvilläni astuin kauemmaksi ja nyökkäsin. Pikkutassu nousi ylös ja ravisteli turkkiaan. Hän sipaisi kielellään pari kertaa kaulaansa. En ollut purrut kovaa, mutta pieni jälki naaraan kaulaan oli jäänyt. Katselin ympärillemme. Muut oppilaat taistelivat yhä. Olimmeko olleet ensimmäisiä, jotka olivat saaneet taistelun päätökseen? Olin aika ylpeä itsestäni. Toivoin, että Liekkihäntä olisi nähnyt taisteluni. Toki Pikkutassu oli minua nuorempi ja kokemattomampi, mutta siitä huolimatta voitto oli ollut hyvin nopea. Henkäysvarjo huomasi taistelumme päättyneen, joten soturi asteli luoksemme kysyvä ilme kasvoillaan.
“Kumpi voitti?” hän kysyi katsoen minua. Pikkutassu kai oletti, että kysymys oli suunnattu minulle, sillä soturi ei edes vilkaissut toista oppilasta.
“Minä”, vastasin pakottaen ääneni sellaiseksi, ettei ylpeyttä tai iloa saattanut kuulla siitä. En halunnut muiden huomata sitä, miten paljon iloa sain yhdestä voitosta nuorta oppilasta vastaan. Halusin voittoni olevan enemmän itsestäänselvyys. Henkäysvarjon ilme ei värähtänyt, kun hän nyökkäsi.
“Kun joku toinen pari on vapautunut, saatte taistella heitä vastaan. Tuhkatassu ottaa voittajan ja Pikkutassu häviäjän”, raidallinen soturi vastasi ja vilkaisi nyt tummanruskeaa naarasta.
Jäimme odottamaan, että joku pareista saisi taistelunsa päätökseen.
//Oikeestaan kuka vaan voi jatkaa 😀
Karhu ja Haaska taistelee ensin toisiaan vastaan, sillä välin Pimento on Liekkihännän kans oottamassa muualla. Onko ok, jos Karhutassu voittaa Haaskan?(koska kokemusta on enemmän) Emppu ja Auris voi sit vaikka sopia kumpi voittaa, Karhu vai Pimento. Aikaa kirjottaa taisteluharjotuksista on vaikka tää päivä ja huominen.
// 844 sanaa
