Tuhkatassu
Kirjoittaja: Elandra
Olin saanut kiinni jo kolme saalista. Pian täytyisi palata takaisin laskemaan saaliit. Olin saanut kiinni oravan, hiiren ja yhden varpusen. Hiivin parhaillaan hitain askelin eteenpäin ja maistelin ilmaa. Hajujälkiä oli paljon. Joku oppilaista oli mennyt tästä äsken. Lähdin oppilaan jäljen kanssa toiseen suuntaan ja yritin löytää vielä edes yhden tuoreen hajujäljen. Ei mennyt kauaakaan, kun oravan haju leijaili luokseni. Lähdin seuraamaan sitä ripein, mutta hiljaisin askelin. Hidastin tahtiani hajujäljen muuttuessa entistä tuoreemmaksi. Lopulta olin vain kolmen-neljän ketunmitan päässä tuuheahäntäisestä eläimestä. Orava noukki maasta männyn juurelta käpyjä. Se oli niin keskittynyt touhuihinsa, että pääsin vielä ketunmitan lähemmäksi. Välissämme oli pensas, jossa ei lehtikadon aikaan ollut lehtiä. Pensaita oli harvakseltaan täälläpäin. Kiersin pensaan ja varoin, etten koskettanut sitä. Silloin siitä olisi kuulunut räsähdys ja orava olisi huomannut minut. Välimatkan ollessa tarpeeksi pieni, loikkasin eteenpäin voimakkaalla loikalla. Orava huomasi minut heti ja lähti kiipeämään puuhun. Sulavaliikkeisesti syöksyin oravan perään. Kiipesin puun runkoa pitkin ylöspäin hurjalla vauhdilla. Juuri ja juuri sain kiinni eläimen pörröisestä hännästä. Se sai oravan vinkaisemaan ja pysähtymään. Toisella käpälälläni painoin oravan vasten puun runkoa. Tartuin hampaillani sen päästä ja taitoin punertavan eläimen niskat. Kuului napsahdus, ja orava vinkaisi. Sen jälkeen sen ote puusta irtosi ja ruumis muuttui veltoksi. Tyytyväisenä pudottauduin alas männystä. Vilkaisin taivaalle. Olisi palattava takaisin.
Matka sujui nopeasti. Otin mukaani saamani saaliit matkan varrelta. Tapaamispaikalla oli jo suuri osa oppilaista. Haahkatassu, Jäätassu ja Pikkutassu taisivat olla ainoat puuttuvat oppilaat. Kävelin Taivastassun luokse ja pudotin saaliini hänen viereensä. Myös Pimentotassu oli paikalla. He olivat saaneet kiinni yhteensä viisi saalista. Kun minun neljä saalistani lisättiin siihen, meillä oli yhdeksän saalista. Muidenkin saalismäärät näyttivät melko hyvältä. En voinut laskea niitä, koska saaliit olivat kasassa tai kissojen takana.
Pian kaikki olivat paikalla, ja mestarit alkoivat laskea saaliitamme. Henkäysvarjo laski meidän saaliimme, Liekkihäntä Kuuratassun joukkueen saaliit ja Jyrkänneloikka Karhutassun joukkueen saaliit. Olimme toki laskeneet omamme jo, mutta mestarit eivät halunneet antaa mahdollisuutta valehdella.
“Kaksitoista”, Henkäysvarjo laski viimeisen saaliin ja käänsi katseensa Punatähden suuntaan. Punaruskea päällikkö nyökkäsi.
“Kymmenen”, Jyrkänneloikka ilmoitti päällikölle kovaan ääneen. Huomasin Jäätassun kasvoilla ärsyyntyneen ilmeen, kun hän ymmärsi hävinneensä.
“Kymmenen”, Liekkihäntä sanoi. Käänsin katseeni joukkuetovereihini. Taivastassun kasvoilla oli tyytyväinen hymy.
“Me voitimme”, hän totesi. Nyökkäsin vastaukseksi ja pidin kasvoni ilmeettöminä. Voitto tuntui todella hyvältä, mutta en saisi näyttää sitä. Me voitimme, se siitä. Olimme hyviä, mutta sitä ei saisi näyttää. Se voisi kostautua jälkikäteen.
“Tuhkatassun, Pimentotassun, Taivastassun ja Haahkatassun joukkue voittaa kahdellatoista saaliilla!” Punatähti julisti. Kukaan ei hurrannut, mutta kukaan ei myöskään odottanut sitä.
“Heidän joukkueensa saa neljä pistettä saalismäärästä ja viidennen pisteen voitosta. Toiset joukkueet saavat molemmat kolme pistettä saaliistaan”, punaruskea kolli kertoi tasaisella äänellään.
“Eli pistetilanne taitaa tällä hetkellä mennä niin, että Tuhkatassun joukkueella on kuusi pistettä. Karhutassun joukkueella on viisi ja Kuuratassun joukkueella neljä. Vielä on kuitenkin aikaa kiriä, sillä seuraavaksi on luvassa kiipeilyharjoitukset”, Henkäysvarjo jatkoi.
“Olemme valinneet joukkueistanne parhaat kiipeilijät. Ensimmäisestä joukkueesta valitsimme Tuhkatassun, toisesta Pihkatassun ja kolmannesta Kuuratassun. Nyt kuitenkin saatte syödä, ja jatkamme ennen aurinkohuippua”, soturi lisäsi vielä.
“Emmehän me kaikkia saaliita saa syötyä”, Kylmätassu mietti itsekseen ja katseli saaliskasoja. Pyöräytin hieman turhautuneena silmiäni.
“Partio hakee ylimääräiset saaliit leiriin”, Ruusutuike selitti lämpimällä äänellä pojalleen. Kylmätassu nyökkäsi. Käänsin katseeni kohti tuoresaaliskasaamme ja nappasin hampaisiini oravan.
“Kukakohan voittaa kiipeilykilpailun?” Taivastassu mietti samalla, kun hän valikoi tuoresaaliskasasta itselleen saalista. Pimentotassu nosti katseensa kohti naarasta.
“Tuhkatassu voittaa”, musta naaras ilmoitti varmalla äänellä. Tuntui yllättävän hyvältä, kun Pimentotassu luotti taitoihini noin varmasti. Mutta toisaalta, niin luotin minäkin. Kiipeilyssä sain loistaa taidoillani, sillä sen taidon hallitsin vaikka unissani. En tiennyt miten hyviä kiipeilijöitä Pihkatassu tai Kuuratassu olivat, mutta minä uskoin voittavani. Olin käyttänyt paljon aikaa kiipeilyharjoituksiin. Lisäksi olin käynyt tänäänkin kaksi kertaa puussa, kun saalistin ensin varpusen ja sitten oravan.
Taivastassu näytti hieman yllättyneeltä Pimentotassun varmuudesta. Oppilas käänsi katseensa minuun. Hän tuntui mittailevan pientä kehoani katseellaan. Epäilikö hän Pimentotassun sanaa?
//Taivas, Pimento tai oikeestaa kuka vaa xd
// 619 sanaa
