Turhatassu
Kirjoittaja: Onz
Odotin kärsimättömänä Sulkavirran vastausta. Lopulta hän vastasi myöntävästi. Hymähdin tyytyväisenä ja nyökkäsin. Sulkavirtan kuitenki lisäsi:
”Kyllä se minulle sopii, mutta sinun täytyy kysyä asiasta Haahkasurmalta. Minä en tiedä, mitä kaikkea hän on sinulle jo opettanut”, nuori soturi sanoi. Vilkaisin lapani yli Haahkasurma, joka kökötti piikkihernetunnelin tuntumassa. Ei häntä kiinnostaisi ja jos kiinnostaisi voisin vain valehdella Sulkavirralle, että hän olisi sanonut kyllä. Kyllä hätä keinot keksisi. Uusi kysymys kuitenkin ilmestyi mieleeni. Mitä Sulkavirta aikoisi opettaa minulle?
”No, mitä sinä sitten tahtoisit opettaa minulle?” Kysyin uteliaana. Tapittaen Sulkavirtaa odottavasti. Tähän naaras vastasi pimeässä saalistamista. Nyökkäsin pienesti. Tämä kelpasi minulle. Sanoisin vaanimisen olevan vahvin taitoni. Sulkavirta seuraavaksi pyysi minua kysymään sopisiko tämä Haahkasurmalle ja että lähtisimme auringonlaskun jälkeen jo tänään.
”Tämä sopii, odotahan tässä kysyn asiasta heti”, huikkasin lapani yli ja loikin vauhdikkaasti Haahkasurman luo. Yskähdin pienesti kiinnittäen Haahkasurman huomion. Hän käänsi korvansa suuntani, mutta ei katsonut suuntani. Kuinka epäkohtealiasta.
”Asiasi?” Hän mutisi. Vereni kiehui hänen pentumaisesta ja epäkunnioittavasta tavasta puhutella minua. Purin huultani ja huokaisin.
”Olisiko mitenkään mahdollista, että minä ja Sulkavirta harjoittelisimme pimeässä metsästystä tänä yönä, sinun ei ole pakko tulla”, sanoin kertoen Haahkasurmalle minun ja Sulkavirran suunnitelman.
”Tee mitä teet”, Haahkasurma ärähti ja vilkaisi minua ärtyneesti. Annoin Haahkasurmalle kylmän katseen takaisin ja siristin silmiäni.
”Kiitos, mestari”, sanoin sarkastiseen sävyyn. Olin menettämässä hermojani. Pudistin kuitenkin synkät ajatukset päästäni ja suuntasin Sulkavirran luo takaisin tuoresaaliskasalle.
”Hän antoi luvan”, Sanoin pirteästi muuttaen äsken synkän ilmeeni takaisin iloiseen ja pirteään oppilaasen miksi Sulkavirta minua luuli.
//241 sanaa
//Sulka?
