Tyrskytassu
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Normaalisti tällaisessa tilanteessa olisin pyytänyt ei-niin-kauniisti Järkäletassua suksimaan kuuseen, mutta koska minun oli yritettävä ylläpitää hyvää imagoa suunnitelmamme onnistumista ajatellen, en voinut muuta kuin leikkiä peiteroolini mukana ja esittää ystävällismielistä erakkoa, joka oli sattumalta törmännyt Kuolonklaaniin rakkaan kumppaninsa kanssa. Siispä levitin kasvoilleni hurmaavimman hymyni samalla kun yritin keksiä, mitä näpäkkää voisin sanoa vastaukseksi kuulostamatta liian loukkaavalta.
”En oletakaan sinun ymmärtävän tilannettani. Olethan syntynyt ja kasvanut tässä yhteisössä, jonka jäseniksi minä ja rakkaani yritämme niin kovasti tulla”, aloitin puhuen pehmeästi, pyrkien antamaan oppilaalle vaikutelman siitä, etten ollut halukas haastamaan riitaa asiasta mutta pidin kyllä puoliani tarvittaessa. ”Katsos kun minulla ja Keijukaisella – tai siis Hentotassulla – ei ollut tuolla ulkona ketään muita paitsi toisemme. Pidimme toisillemme seuraa samalla kun kamppailimme joka päivä eloonjäämisestä. Oli suoranainen onnenpotku, että satuimme löytämään tiemme tänne. Nyt meidän ei tarvitse jatkuvasti olla peloissamme siitä, että jompikumpi meistä löytyy aamulla kuolleena joko nälkään tai kylmään. Me siis kyllä suoritamme oman osuutemme ja huolehdimme siitä, ettei meidän kahden välinen suhde häiritse koulutustamme sotureiksi.”
Pidin kollin kasvoilla läikähtävästä hämmennyksestä, joka oli lähes yhtä nopea ja huomaamaton kuin kalaparven vaistomainen väistöliike varjon osuessa veteen. Olin ilmeisesti onnistunut kiinnittämään myös edellämme kulkevien soturien huomion itseeni, mikä sai minut sulkemaan suuni nöyränä ja keskittymään kävelemiseen. En tahtonut Hentotassun antavan minulle ympäri korvia leirissä vain koska olin herättänyt liikaa huomiota jutuillani.
”Sinäkin vaikutat ihan kelpo kissalta”, lisäsin vielä saarnani jälkeen kepeään jutustelusävyyn. ”Siis klaanikissaksi.”
Järkäletassu ehti ainoastaan kohottaa toista kulmaansa, kun olimme jo perillä paikassa, jossa tämänpäiväiset harjoitukset pidettäisiin. Lumessa oli paljon tassunjälkiä ja sitä oli tallattu paikoin hyvin tiiviiksi. Siitä päättelin, että tänään oli luvassa taisteluliikkeiden hiomista. Ei sillä, että olisin kehuskellut asialla, mutta olin jo kerran päihittänyt täysikasvuisen kissan. Järkäletassun maahan lyömiseen ei tarvittaisi siis paljoakaan. Olihan hän ehkä hieman isompi kuin minä, mutta koolla ei ollut mitään merkitystä, jos ei osannut käyttää päätään ensin.
//Järkäle?
//302 sanaa
