Uiveloyö

Huokailin itsekseni laahustaessani Virtaviiman johtaman partion hännillä. Jostain syystä myös naaraan sisko, Kyyhkypyrähdys, oli päästetty samaan partioon, ja kaksikko kulki joukon kärjessä kylki kyljetysten, supatellen toisilleen selvästi mitä hauskimpia juttuja.
Partiossa mukana oli myös Susimieli, joka oli minulle vieraampi tuttavuus. En tiennyt kollista oikeastaan mitään muuta kuin sen, että tämä ei osannut puhua änkyttämättä. Päätellen siitä, miten Virtaviima ja Kyyhkypyrähdys hihittelivät keskenään ja vilkuilivat välillä taakseen laikukkaaseen kolliin, he taisivat pitää tätä ominaisuutta hupaisana. Susimieli käveli eteenpäin korvat luimussa ja surkean näköisenä.
En pitänyt itseäni hirveän ulospäinsuuntautuneena. Silti jotenkin löysin itseni usein tilanteista, joissa olin aloittamassa keskustelua jonkun puolitutun kanssa. Puolustuksekseni sanottakoon, että valikoin puolituttuni huolella, ja jokin Susimielessä veti minua puoleensa. Ehkä se oli se jokin selittämätön piirre, joka meitä molempia yhdisti, mutta teki meistä klaanitoverien silmissä jotenkin kummallisia. Hylkiöitä.
“Kiusaavatko he sinua usein?” kysäisin luisevalta soturilta, jonka pään kokoon suhteutettuna ylisuuret korvat ponnahtivat pystyyn naukuni kuullessaan. Pidin katseeni menosuunnassa, vaikka olin siirtynyt kävelemään hänen vierelleen.

//Susi?

Author: EmppuOmppu

.