Uiveloyö

Hahmon kuva
180 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä

Voi suloista Susimieltäni. Hän kovasti olisi halunnut hyvitellä emolleni onnettomuutta, jolle hän itse ei olisi voinut yhtään mitään. Ei Susimieli ollut mikään selvännäkijä – ei hän olisi voinut tietää, että Tattihallalle kävisi niin jänisjahdissa. Aaltosalama ei tuntunut pitävän seuralaisestani muutenkaan, ja Tattihallan onnettomuus oli naaraalle vain – omasta mielestään – oikeutettu syy ilmaista todelliset ajatuksensa ääneen.
“Jos Pimentotähti tosiaankin olisi niin julma, että karkottaisi sinut tästä hyvästä”, minä aloitin pehmeästi ja laskin häntäni kollin lavoille, “niin älä luulekaan että antaisin sinun lähteä yksin.”
Susimieli kohotti katseensa minuun kummastuneen näköisenä ja niiskaisi nenäänsä. “Mutta miksi Pimentotähti haluaisi sinut karkottaa? Ethän sinä ole tehnyt mitään väärää.”
Pudistelin päätäni hitusen huvittuneena. Liu’utin hännänpääni kollin leuan alle ja nostin sitä ylöspäin. “Minä lähtisin mukaasi omasta tahdostani.”
“T-tekisitkö sinä sen minun v-vuokseni?” Susimielen silmät pyöristyivät entisestään.
Kasvoni pysyivät yhtä ilmeettöminä kuten aina, mutta lämpöni kollia kohtaan tihkui eleistäni ja äänistäni. “Tietysti. Kuinka tylsä paikka Kuolonklaani olisikaan ilman sinua”, hymähdin.
“Nousehan ylös siitä”, kannustin hivuttautuessani soturin sivulle auttaakseni tämän ylös, “mennään tuonne vähän sivummalle, jotta voin auttaa sinua siistiytymään. Turkkisi on aivan sotkuinen.”

//Susi? 😉 voidaan ottaa tästä vaikka joku aikaskippi jos haluat…

Author: EmppuOmppu

.

Kirjoittaja: EmppuOmppu