Untuvapentu
Kirjoittaja: Sirius
Emo! Missä me ollaan?” vinkaisin hätääntyneenä. ”Missä Salamanteri ja isä?” ”He ovat ihan turvassa, Untuvapentu.” emoni Höyhenhalla sanoi rauhoittavalla äänellä. ”Me olemme Kuolonklaanin leirissä. He ovat nyt teidän ystäviänne.” Minua alkoi kauhistuttaa. Katajapentu oli kertonut minulle että kuolonklaanilaiset olivat todella ilkeitä, ja hurjia verikissoja. ”E-en halua mennä tänne! Katajapentu kertoi että täällä on hurjia verenhimoisia kissoja!” huudahdin ja menin Höyhenhallan lähelle. ”Älä usko Katajapentua. Hän valehtelee. Ja Katajapentu, älä pelottele sisartasi.” Höyhenhalla sanoi rauhoittavasti ja lipaisi päätäni. Olimme saapuneet eilen klaaniin. Meidät oli ottanut vastaan musta keltasilmäinen naaras. Minulle oli kerrottu, että hänen nimensä oli Mäntyviiksi. Vieressäni oli toinen kuningatar, kuten klaanikissat heitä kutsuivat. Hänelläkin oli pentuja, hieman vanhempia kuin minä, Hahtuvapentu tai Katajapentu. ”Hahtuvapentu! Tule katsomaan!” Katajapentu kiljaisi. Näin kuinka Hahtuvapentu kipitti häntä pörrössä hänen luokseen. Tulin perässä. Katajapentu esitteli hienoa lehteä aukiolla. ”Mitä klaanitoverit tykkäävät meistä?” kysyin. ”Totta kai he tykkäävät teistä.” emo naukui. ”Miksei isästä? Eivätkö he tykkääkään hänestä?” kysyin. ”Isänne Jupiter ei saa tulla tänne. Hän on erakko, ihan erilainen kuin te.” Höyhen naukaisi haikeana. ”Onko sinulla ikävä isää?” kysyin. ”Joskus.” Höyhenhalla sanoi. Näin kuinka emo yritti pidätellä kyyneliä. Hän vaikutti kaipaavan Jupiteria niin kovasti. Tassutin Katajapennun luokse. ”Moi, Untuvapentu!” hän huudahti. ”Tule leikkimään! Hahtuvapentu on mäyrä ja minä olen rohkea Kuolonklaanin soturi!” ”Hei! En minä ole mäyrä!” Hahtuvapentu huudahti ja hyppäsi veljeään päin. Syöksyin mukaan hieman varoen. ”Minäpäs olen soturi!” kiljaisin ja läpsäisin Katajapentua. ”Voidaanko pelata sammalpalloa, emo?” Hahtuvapentu meni kysymään. ”Ei nyt, pikkuiset.” emo kehräsi. ”Etsitään joku soturi jonka kanssa voidaan pelata!” Katajapentu keksi. Lähdin Hahtuvapennun ja Katajapennun kanssa leiriin. Olimme vasta uusia, joten emme tienneet leirin paikkoja. Huomasin Katajapennun soturien pesän nurkalla. Hahtuvapentu kyyristeli hänen vieressään. ”Mitä te teette?” kysyin. ”Yritetään vetää kissoja hännästä.” Katajapentu naurahti. ”Ette te voi.” sanoin. ”Kuka kieltää?” Katajapentu tuhahti. ”Hei, sain hännän!” Vilkaisin alas. Siellä oli pieni aukko. Katajapentu oli saanut kiinni mustasta hännästä. ”Hei!” kuului takaa kollin ulahdus. Huomasin pikimustan, minua paljon isomman kissan. ”Mitä te pennut teette?” hän kysyi. Kissan ääni ei ollut ollenkaan vihainen, vain huvittunut. ”Katso nyt, Katajapentu, mitä sait aikaan!” Hahtuvapentu tuhahti. ”Olen Loiskevarjo, keitä te olette?” kolli naukaisi. ”Moi! Minä olen Katajapentu!” Katajapentu naukaisi. ”Minä olen Hahtuvapentu.” hän sanoi. ”Minä olen Untuvapentu, ja tuo typerys on veljeni.” naukaisin. Katajapentu vilkaisi minuun äkäisenä. ”Ai, Höyhenhallan pentuja vai?” Loiskevarjo kysyi. Hätkähdin kun hän sanoi noin. Oliko se paha juttu? ”Joo ollaan.” Hahtuvapentu sanoi. ”Kuka on sinun emosi?” Katajapentu kysyi. ”Ei minulla, kuules Katajapentu sellaista edes ole. Ei edes sukulaista.” kolli naurahti hitaasti. Minusta tuntui kauhealta. Miten jollain ei ollut sukulaisia? ”Tulin vain sanomaan osanottoni siitä että isänne on erakko ja jouduitte jättämään hänet.” Loiskevarjo naukaisi. ”Mistä hän voi tietää?” ajattelin. ”Mistä sinä sen tiedät?” Katajapentu kysyi. ”Ääh..no en tiedäkään. Arvasin vain siitä kun isänne ei ole täältä.” Loiskevarjo vastasi vältellen katseitamme. ”Untuvapentu! Hahtuvapentu! Katajapentu! Tulkaa tänne!” Höyhenhalla ulvaisi. Lähdin kompuroiden sisarusteni perään. Muistin kun olimme pieniä pentuja, ehkä kuun parin ikäisiä. Silloin kanssamme oli ollut vielä Salamanteri ja Jupiter. Muistin isän tarinat hurjasta kissarankkurista. Sen, kuin jouduimme lähtemään pois. Mietin mitä veljelleni nyt kuului. Entä isälle? Olisiko heillä hauskaa yhdessä? ”Untuvapentu, tule nyt sieltä!” Katajapentu ulvaisi. Kipitin heidän peräänsä.
”Kataja, Höpö tai Loiske?”
