Varispentu

274 sanaa | 6 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä

Kirjoittaja: Auroora

Lehtikato oli saapunut. Niin Tuhkajuova oli kertonut minulle jokin aika sitten. Lumi, jota olin aiemmin ihastellut, peitti nyt maan kokonaan ja kasaantui suuriksi kinoksiksi. Oli kylmä, välillä niin hyytävää, ettei emonikaan lämmin turkki riittänyt vaimentamaan vilunväristyksiäni. Riistaa oli vähän, mutta koska Tuhkajuovan oli tarjottava ravintoa minulle, hänelle riitti aina saalista. Soturit sen sijaan potivat nälkää, vaikka he saalistivat yöt ja päivät. Tuhkajuovan mukaan tärkeämpää oli, että pennut, kuningattaret ja klaaninvanhimmat saivat ruokaa. Mietin sitä, miten minäkin soturina joutuisin saalistamaan muille kissoille enkä itselleni. Se ei kuulostanut mukavalta, ja päätinkin, etten menisi koskaan nälkäisenä nukkumaan, vaikka se vaatisi sen, että söisin salaa muiden ohi.
Tänään oli kylmä päivä. Vaikka leiri oli hyvässä suojassa ulkona ujeltavalta tuulelta ja lumipyryltä, tällaisella säällä useimmat pysyttelivät pesiensä suojassa. Niin minäkin olin viettänyt koko päivän pentutarhassa emoni kanssa, mutta aika kävi pitkäksi. Olimme pelanneet jo sammalpalloa, tietenkin Tuhkajuovan omilla, haastavilla säännöillä, sekä harjoitelleet joitain helppoja metsästysliikkeitä. Olin kuitenkin jo väsynyt siihen.
Kuulin pentutarhan sisäänkäynniltä askelia, ja jäkäläverhon siirtyessä syrjään näin mustan soturin. Olin nähnyt hänet aiemminkin leirissä, mutta kissa ei ollut koskaan tullut käymään pentutarhassa. Hän loi minuun viileän katseen ja sanomatta minulle sanaakaan istuutui Tuhkajuovan viereen. En tiennyt, mitä mieltä emoni tästä kissasta oli, mutta he taisivat tuntea toisensa jollakin tasolla.
”Hei Tuhkajuova”, musta kissa sanoi. ”Joskus minusta tuntuu, että vietät enemmän aikaa kuningattarena kuin soturina.”
Siristin silmiäni ja astelin kaksikon luo. En tuntenut vierasta soturia, mutta jotenkin tiesin, että en tulisi pitämään hänestä.
”Kuka sinä olet?” kysyin yrittäen kuulostaa itsevarmalta ja ylpeältä. Soturin siniset silmät siirtyivät hetkeksi minuun.
”Olen Pimentovarjo”, hän naukaisi lyhyesti ja kääntyi jälleen emoni puoleen. ”Miten voit? Pentusi näyttää voivan hyvin.”

//Tuhka?
//270 sanaa

Author: Elandra