Varissulka
Kirjoittaja: Auroora
Kesti hetki, että tajusin, mitä Aaltosalaman sanat tarkoittivat. Olin ollut koko päivän huolissani siitä, mikä kumppaniani saattoi vaivata, enkä ollut osannut kuvitellakaan, että pennut voisivat olla syynä. Räpäytin silmiäni hämmentyneenä. Sitten kasvoni puhkesivat hymyyn.
”Oikeasti? Aaltosalama, sehän on todella hienoa!” sanoin ja puskin hellästi punaturkkista naarasta samalla äänekkäästi kehräten. Olimme odottaneet pentuja niin kauan, että tuntui uskomattomalta, että ne nyt olivat totisinta totta. Tunsin oloni myös helpottuneeksi. Pennuttomuus oli painanut meidän molempien mieltä viime aikoina paljon, ja olin iloinen siitä, että tuo harmaa pilvi oli nyt purjehtinut yltämme.
”Voisin haljeta onnesta”, naukaisin ja katsoin Aaltosalamaa silmiin. ”En malta odottaa, että he syntyvät. Haluaisin jo tavata heidät.”
Aaltosalama ei vielä päällepäin näyttänyt tiineltä, mutta painoin hetkeksi pääni hänen vatsaansa vasten siihen kohtaan, missä oletin pentujen kasvavan. Vielä en kuullut tai aistinut mitään, mutta saatoin kuvitella pienien karvakasojen kasvavan kumppanini punertavan turkin alla.
”Nyt tiedämme, ettei meissä mitään vikaa ole”, sanoin virnistäen. ”Onhan kaikki kunnossa? Mitä Hehkuaskel sanoi?”
//Aalto?
KP-boosti käytössä
