Varissulka
Kirjoittaja: Auroora
Siirsin hiukan yllättyneenä katseeni Hehkulammen ilta-auringosta säkenöivästä vedestä Aaltosalaman oransseihin silmiin. Sydämeni tuntui pamppailevan nopeampaa rinnassani naaraan kysymyksestä. En ollut tyhmä, joten tiesin, ettei soturi kysellyt mielipiteitäni pennuista vain huvin vuoksi.
Olimme olleet kumppaneita jo muutaman kuun, joten pennut alkoivat olla ajankohtainen asia. Emme olleet aiemmin oikeastaan puhuneet mielipiteistämme jälkikasvun suhteen, mutta nyt tunsimme toisemme sen verran hyvin, että saatoimme keskustella asiasta vakavasti. Sydäntäni lämmitti tajuta, kuinka vakavasti sitoutuneita toisillemme olimme.
”Olen”, vastasin mietiskellen. Oikeastaan en ollut pohtinut isänä olemista suuremmin ennen Aaltosalamaa. Ennen minulla ei ollut ollut ketään, jonka kanssa olisin halunnut rakentaa tulevaisuutta. Kaikki oli muuttunut hänen myötään. Olin huomannut kuvittelevani usein, miltä yhteiset pentumme saattaisivat näyttää. Kenties heillä olisi minun tummanharmaa turkkini ja Aaltosalaman henkeä salpaavan kauniit oranssit silmät. Silmät, jotka nyt tuijottivat omiini odottaen vastaustani.
”Se olisi hienoa. En tiedä, olisinko siinä kovinkaan hyvä. Mutta jos minulla olisi omia pentuja, olisin valmis tekemään kaikkeni heidän eteensä.”
Syvä kehräys kumpusi kurkustani kun vain katsoinkin Aaltosalamaa. Olin korviani myöten rakastunut, eivätkä tunteeni soturia kohtaan olleet hälvenneet ollenkaan kuluneiden kuiden myötä. Päinvastoin: minusta tuntui, että rakastuin häneen päivä päivältä enemmän.
”Olen kuitenkin varma, että sinä olisit maailman paras emo”, kehräsin ja puskin hellästi naarasta. ”Jos siis haluaisit olla… mutta ei sinun tarvitse haluta. En muuta tahdokaan kuin olla kanssasi. Pentujen kanssa tai ilman.”
//Aalto? d:)
KP-boosti käytössä
