Varissulka
Kirjoittaja: Auroora
Väräytin viiksiäni huvittuneena, kun Eloklaanin soturi marssi vihaisesti puhisten partionsa luo. Oli kummallista, että joku soturi-ikäinen oli noin naiivi; puheet vihollisklaanin kissojenkin auttamisesta kuuluivat pentutarhalle. Tiesin Kuolonklaanin kissojen olevan melko kyynisiä ja olinkin aina pitänyt eloklaanilaisia ehkä hiukan pentumaisina heidän hyväsydämisyytensä ja optimistisuutensa takia. En kuitenkaan ollut tiennyt, miten typeriä naapuriklaanimme kissat oikeasti olivat.
Tästä typeryydestä voisin kuitenkin hyötyä. Tuo eloklaanilainen vaikutti olevan tosissaan sanoessaan haluavansa auttaa myös kuolonklaanilaisia. Kuinka pitkälle hän oli valmis menemään?
Lähdin astelemaan takaisin leiriä kohti muistellen kissan nimeä, kuitenkin täysin tuloksetta. Lopulta luovutin, vaikka hänen nimensä tuntui olevan aivan kielen päällä, ja keskityin tarkkailemaan ympäristöä riistan varalta. En ollut alun perin lähtenyt leiristä metsästämään, mutta nyt kun täällä olin, voisin ainakin yrittää tehdä jotain hyödyllistä. Aiemmin päivällä en ollut saanut yhden yhtä elukkaa kiinni metsästyspartiossa. Se oli ollut todella noloa. Partiota johtanut Varjokarvakin tiesi, ettei huono saalisonneni johtunut siitä, ettei minua kiinnostanut metsästäminen – kuten yritin kovasti vakuutella – vaan siitä, että olin suoraan sanottuna täysin toivoton saalistajana. Tunnustin sen itsekin, vaikka tuota totuutta ei kukaan tulisi koskaan kuulemaan minun suustani.
Kenties syy heikkoihin taitoihini johtui siitä, etten ollut tarpeeksi tarkkaavainen ympäristöni suhteen. Joku pääsi nimittäin yllättämään minut. Tunsin ärtymyksen kuplivan sisälläni, kun tunnistin tulijan Aaltosalamaksi. Hän oli kenties Henkäysvarjon jälkeen viimeinen kissa, jonka halusin löytävän minut keskeltä metsää haahuilemasta.
”Sinäkin olet näköjään iltakävelyllä”, punaruskea naaras sanoi kaiketi vain jotain sanoakseen.
”Näköjään”, tokaisin lyhyesti, mutta en tehnyt elettäkään paetakseni soturin seurasta. Olin itse asiassa utelias: mitä ihmettä Aaltosalama täällä teki? En ollut pitänyt häntä kissana, joka vain käveleskeli omaksi huvikseen. Toisaalta en juuri tuntenut häntä.
”Milläs asialla Aaltosalama täällä tänä iltana liikuskelee?” kysyin virittäen virneen kasvoilleni. ”Painavatko murheet mieltäsi? Vai oletko karkaamassa Sulkavirran perään?”
//Aalto?
