Virtapentu
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Kun heräsin nokosiltani, en heti muistanut, missä olin. Muistamista ei ainakaan helpottanut se, että hirsiä vedellessäni päälleni oli mystisesti ilmestynyt kasa sammalta ja kaikkea muuta pikku sälää. Jouduin kaivautumaan pois sammalten alta kuin mikäkin pahainen kontiainen.
Korviini kantautui maanista naurua, joka epäilemättä oli peräisin siitä typeryksestä, joka oli pitänyt hautaamistani sammalilla hauskanakin juttuna. Terävä, kylmä katseeni siirtyi hitaasti viereisellä pedillä räkättävään Myrkkytasuun, joka ilmiselvästi oli pilan takana. Tuo hölmö ei tiennyt, kenet oli mennyt haastamaan – hän oli juuri varmistanut itselleen paikan inhokkikissojeni listalla aivan Jääviillon alapuolelta. He molemmat saisivat vielä katua pahanpäiväisesti loukkauksiaan minua kohtaan.
”Millainen on olosi?” Hehkuaskel nappasi pääni päällä olleen sammaleen riekaleen pois hampaillaan. Katsoin parantajanaarasta happamasti – en ollut kyseisellä hetkellä mitenkään erityisesti juttutuulella, etenkin, kun Myrkkytassu jatkoi hysteeristä nauruaan viereisellä pedillä. Tuolla oppilaalla viirasi päässä pahemman kerran, ja odotin toiveikkaana, että tämä tukehtuisi omaan nauruunsa.
”Ei kai sinulla ole vilu?” Hehkuaskel jatkoi tiedustelemista, ja se alkoi käydä vähitellen hermoilleni. Ilman Jääviiltoa en olisi ollut täällä alkuunkaan!
”Ei ole vilu”, vastasin töykeästi, ja toivoin naaraan ymmärtävän jättää minut rauhaan, ennen kuin kimmastuisin toden teolla. ”Ainoa ongelmani on tuo ruma, äänekäs kasa variksenruokaa, jolla ei ole minkäänlaisia tapoja.” Osoitin sanani Hehkuaskeleen takana hirnuvalle Myrkkytassulle.
//Myrkky?
