Virtaviima
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Aamu oli kulunut pitkästyttävän hitaasti. Minut oli määrätty mukaan partioon, joka kiersi sille määrätyn reitin ja merkkauspisteet tutun kaavan kautta: pysähdy, merkkaa, toista. Kukaan järkevä kulkuri tai kotikisu ei yrittäisi niin voimakkaasti toisilta kissoilta haisevan rajan yli, ellei sitten mielinyt saada kunnon selkäsaunaa. Se oli sinänsä harmi, sillä toimettomuus kävi tylsäksi.
Eilen sentään oli ollut jonkinlaista draamaa, kun isoisäni Henkäystähti oli teloituttanut petturi-Leppävarjon klaanin nähden. Kovasti kolli oli yrittänyt vakuutella syyttömyyttään, mutta kukapa tätä olisi uskonut? En ainakaan minä. Jonkun nimittäin oli täytynyt auttaa eloklaanilaisia vapauttamaan eloklaanilaiset panttivangit, eikä minun isoisäni koskaan ollut väärässä.
Olimme juuri tulleet leiriin partiosta. Pysähdyin melko lähelle sisäänkäyntitunnelia mietteisiini vaipuneena, kun yhtäkkiä tunsin jonkun törmäävän minuun takaapäin. Käännähdin katsomaan Rosmariinikynttä närkästyneenä ja käskin tylysti tätä katsomaan, mihin oikein astui. Olin jo aikeissa jättää nuoremman soturin omaan arvoonsa, kun tämä yllättäen ryhtyikin tulkuttamaan vastaan.
Siirsin hitaasti kylmän, sinivihreän katseeni takaisin naaraaseen, jonka silmissä paloi tuli. En pitänyt siitä tavasta, jolla hän minua mulkoili. Ihan kuin minä muka olisin ollut se ongelma tässä!
“Suuta soukemmalle, kakara”, sihahdin hampaitteni välistä ja nostin vähän huuliani varoitukseksi. “Sinulla on silmät päässä – käytä niitä ensi kerralla, niin et kävele pahki.”
//Rosmariini?
KP-boosti käytössä
