Virtaviima
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Höristin korviani pikkulinnun päästäessä jossain lähistöllä ilmoille terävän varoitushuudon. Isäni se näytti saavan varpailleen. Kollin karvat väreilivät levottomasti hänen tähyillessään puihin kuin etsien vaaraa, joka oli saanut siivekkään kirkaisemaan ääneen.
Ravistelin epämiellyttävän tunteen turkistani. Rääkyjä oli kaiketi säikähtänyt meitä. Katsahdin isääni viikset huvittuneesti väpättäen, mutta hän näytti edelleen huolestuneelta. Kosketin hellästi hännälläni kollin lapaa ja yritin tavoittaa hänen poukkoilevan katseensa.
“Se oli vain lintu, isä”, sanoin tyynnyttelevästi ja antauduin sen jälkeen isoon venytykseen osoittaakseni hänelle, ettei mitään vaaraa ollut. “Ne nyt huutavat milloin mistäkin syystä. Tiedäthän, niillä on linnunaivot!” Naureskelin vähän omalle jutulleni ja otin pari askelta eteenpäin.
Edessäni levittäytyi avomaa metsänrajan jäädessä taakseni. Ilma oli vaaleanharmaa ja levoton. Imin suuhuni sitä ja yritin löytää merkkejä riistasta.
“Virtaviima!”
Yläpuoleltani kuului äänekästä havinaa, ja samassa kivun väreet kulkivat aaltoina ympäri kehoani terävien kynsien upotessa kylkiini. Kauhistunut rääkäisy karkasi suustani, enkä kunnolla ylettänyt vääntämään ylävartaloani iskeäkseni kimppuuni hyökännyttä haukkaa päin kynsilläni.
Sydämeni tuntui hyppäävän kurkkuuni tajutessani petolinnun yrittävän nostaa minut ilmaan.
//Isukki-Sähkö? D:
