Virtaviima
Kirjoittaja: EmppuOmppu
Reviirikierroksen jälkeen olin jo ihan valmis unille. Niinpä leiriin palattuamme lähetin Lätäkkötassun syömään ja suuntasin itse soturien pesälle ajatuksissani pehmeä peti, johon saisin ihan kohta rojahtaa nukkumaan…
”Virtaviima.” Korvani kääntyivät kuullessani jonkun kutsuvan minua nimeltä. Seurasin katseellani äänen suuntaan ja harmikseni näin Lumikkoviiksen tassuttavan minua kohti yhdessä tyttärensä Kirkastassun kanssa. Silloin minulle muistui, että Pimentovarjo oli laittanut minut aamulla ennen nimitysmenoja illaksi samaan partioon naaraskaksikon kanssa, enkä ollut ollut ajatuksesta järin innoissani silloinkaan. Olin jo ehtinyt unohtaa koko asian ulkona ollessani, ja nyt toivoin, että olisin viipynyt Lätäkkötassun kanssa poissa pidempään niin, että jonkun toisen olisi täytynyt ottaa paikkani partiossa.
”Joo joo, tiedetään”, murahdin harmaalle naaraalle, ennen kuin tämä ehti huomauttaa minulle myöhästymisestäni. ”Ei ole tarvetta vitkutella enää yhtään pidempään. Hoidetaan tämä partio nyt vain pois alta, joten liikettä niveliin, surkimukset.” Mulkaisin epäpuhtaisiin hieman näreissäni ja marssin häntä ylhäällä huiskien heidän ohitseen takaisin leirin sisäänkäynnille, josta olin vasta hetki sitten tullut.
Ulkona oli alkanut tuulla, ja vinkka pureutui suoraan turkkini läpi. Olotilaani ei todellakaan parantanut se, että jouduin raahaamaan perässäni kahta täysin kyvytöntä ja kelvotonta kissaa, jotka kuvittelivat olevansa aitoja kuolonklaanilaisia.
Kuljimme lähestulkoon samoja jälkiä pitkin kuin minä ja oppilaani olimme menneet aiemmin päivällä. Eloklaanin raja häämötti jo edessäpäin, ja tuuli kuljetti mukanaan tuoreita kissan hajuja. Ei mennyt kauaakaan, kun näköpiiriini osui partio kauempana edessäpäin. Olisin muuten vitkutellut ja antanut haisupartion mennä menojaan, ennen kuin olisimme menneet peittämään heidän säälittävät jälkensä omallamme, mutta satuimmekin paikalle juuri sopivasti todistamaan, kun yksi eloklaanilaisista ylitti selvästi Kuolonklaanin rajan ja kävi meidän puolellamme.
Jokainen turkkini karva sojotti pystyssä tyrmistyksestä – miten nuo hiirenaivot julkesivat loukata rajojamme Kuolonklaanin partion läsnäollessa? Kiristin askeliani, kunnes etenin puolilaukkaa rajaa kohti, jossa rikkomuksen tehnyt kissa oli jo ehtinyt luikahtaa takaisin omalle puolelleen. Lähemmäksi tullessani huomasin kissan olevan arvatenkin vasta oppilasikäinen, kilpikonnakuvioinen naaras, joka seisoi tabbykuvioisen eloklaanilaissoturin vieressä pörhistellen karvojaan huolestuneen oloisena.
”Te siellä!” karjahdin uhkaavalla äänellä eloklaanilaispartiolle, jonka huomio kääntyi samassa minuun ja takanani tuleviin Lumikkoviikseen ja Kirkastassuun. ”Tuo rääpäle ylitti juuri rajamme!” Astelin aivan rajan pintaan karvat pörhössä ja vihaisesti luimuillen. Odotin jonkun eloklaanilaisista avaavan seuraavaksi typerän suunsa ja antavan jonkin surkean tekosyyn tempaukselleen.
//Lehto, Ampiainen tai Lumikko?
