Virtaviima
Kirjoittaja: EmppuOmppu
//TAISTELUTARINA (236 sanaa = 2TaP)¨
Taistelu oli kestänyt yön yli, ja suoraan sanottuna olin jo alkanut kyllästyä koko touhuun. Tietenkin nautin siitä, että sain rääkätä eloklaanilaisia oikein luvan kanssa, mutta turkkini näytti siltä kuin olisin pulahtanut vereen. En ollut edes uskaltanut vilkaista kuvajaistani joen pinnasta käytyämme aiemmin juomassa Kyyhkypyrähdyksen ja Matotaiston kanssa.
Olin yrittänyt kääntää ajatukseni ruhjotusta ulkomuodostani taisteluun, ja tähän asti se oli toiminut ihan hyvin. Juuri tälläkin hetkellä koin suurta nautintoa saadessani iskeä kynteni erään solakan eloklaanilaiskollin turkkiin; käsittelyni jälkeen hän tulisi näyttämään kymmenen kertaa hirveämmältä kuin miltä itse näytin tällä hetkellä.
Tämä kolli oli ärsyttävän suulas tapaus, luuli itsestään liikoja. Ihan kuin hänestä olisi muka ollut vastusta minulle, yhdelle Kuolonklaanin suurimman suvun jäsenistä? Nämä Eloklaanin raukat kuvittelivat olevansa jotenkin erityisiä, vaikka todellisuudessa he olivat vain joukko likaisia kulkukatteja leikkimässä klaanikissoja.
Livoin suupieliäni lähestyessäni maahan potkaisemaani kollia. Kävin mielessäni läpi eri tapoja, miten voisin panna hänet katumaan sitä, että oli koskaan avannut typerän suunsa. Nousin ensin takajaloilleni saadakseni lisää voimaa iskuuni ja iskin sitten etukäoäläni kynnet paljastetuna hänen lapoihinsa, painaen hänet tiukemmin maata vasten.
Kolli räpytteli silmiään sen näköisenä, ettei tämä ollut varmaan vieläkään toipunut edellisestä potkustani. Hmph, mikä säälittävä surkimus. Kukaan ei varmasti tulisi kaipaamaan tällaista mitätöntä rääpälettä. Tappamalla hänet tekisin vain palveluksen kaikille.
Yhtäkkiä tunsin kynnet alavatsassani, kun soturi onnistui iskemään takakäpälillään. Ilma pakeni hetkeksi keuhkoistani, ja horjumiseni tarjosi kollille tilaisuuden livahtaa kauemmaksi. Käheä ärinä kohosi kurkustani samalla kun haukoin henkeä ja yritin paikantaa kollin uudestaan katseellani.
//Hile?
