Kharon
//Kirjoittaja: Elandra
//Erakko |
Kharon ja Deimos olivat asuneet kujakissayhteisössä jo neljäsosakuun ajan. Kharon ei voinut sietää sitä, kuinka joku varjosti heitä jatkuvasti. Edes tarpeilleen ei saanut mennä, ilman että joku oli mukana vahtimassa.
Vaikka jatkuva kyttääminen kiristi laikukkaan kollin hermoja, Kharon yritti pysyä rauhallisena. Hänen tavoitteenaan oli juuri nyt vain päästä kostamaan Mesitähdelle ja Eloklaanille siitä, etteivät he olleet saaneet Taivaslaulua ja Merkuriusta viihtymään klaanissa. Klaanissa oli paljon sääntöjä, muttei Kharon voinut ymmärtää, miksi sieltä uupui eräs tärkeä. Klaanin hylkäämisen olisi pitänyt olla kuolemalla rangaistava teko. Jos niin olisi, Kharonin perhe olisi vielä ehjä ja kaikki olisi hyvin.
Ensimmäiset päivät kujakissayhteisössä olivat olleet lähinnä vain sivusta seuraamista ja tapojen oppimista. Joukko oli huomattavasti pienempi kuin klaani, eikä varsinaisia asemia ollut. Keijukainen näytti johtavan joukkoa pääosin hylätystä kaksijalan pesästä käsin ja muiden tehtävä oli partioida ja etsiä ruokaa.
”On aika erottaa teidät”, Päivänsäteen tekopirteä ääni sanoi ja havahdutti Kharonin pois ajatusmaailmastaan. Hän kääntyi selkänsä taakse ilmestyneen naaraan puoleen kysyvä ilme kasvoillaan. Päivänsäde ei näyttänyt tyytyväiseltä.
”Partion ajaksi. Sinä pääset mukaamme tarkastamaan kaksijalkalan länsi- ja pohjoisrajan, ja Uskotassu lähtee etsimään ruokaa Leopardin ja Arven kanssa”, naaras selitti ja heilutteli häntäänsä rennosti puolelta toiselle. Kharon vilkaisi veljeään, jonka kasvot olivat ilmeettömät. Veli ei ollut tyytyväinen siihen, että he olivat tulleet kujakissayhteisöön. Eilen illalla Deimos oli kertonut, että yhteisön arvot olivat liian kyseenalaiset. Kharon oli eri mieltä, eikä pelännyt sanoa sitä pentuetoverilleen.
”Ei kai siinä sitten. Menemmekö heti, vai pitääkö neidon pestä turkkinsa ennen sitä?” Kharon kysyi yrittäen tarkoituksellisesti ärsyttää Päivänsädettä. Se tuntui nykyään olevan päivien ainoa ilo.
//Päivi?
// 251 sanaa
