Merkurius
//Kirjoittaja: Elandra
//Erakko |
Mieleni synkkeni, kun kuulin Taivaslaulun sanat. Ruska oli ollut kanssamme vasta muutaman päivän ajan, mutta jonkinlainen side oli jo ehtinyt muodostua. Pentu oli vielä niin pieni, että hän tottuisi tähän uuteen tilanteeseen nopeasti. Kiintyisimme pentuun ajan kuluessa yhä enemmän, joten ajatus siitä, että hänen isänsä saapuisi ja veisi hänet pois, sattui enemmän kuin uskalsin edes myöntää. Vilkaisin Ruskan suuntaan. Pentu oli siirtynyt juttusille Coronan kanssa.
”En minä tiedä. Niin epäreilua kuin se onkin, me emme voi tehdä asialle mitään. Täytyy vain toivoa, että tämä kolli pysyy poissa mahdollisimman pitkään. Ei se tee hyvää Ruskallekaan, jos häntä pompotellaan paikasta toiseen vähän väliä”, sanoin hiljaisella äänellä, ja Taivaslaulu oli samaa mieltä. Naaras nyökytteli päätään hitaasti, mutta ei katsonut minua. Hän piti katseensa Ruskan oranssissa turkissa.
”Ehkä olisi parasta, jos keskitymme vain tähän hetkeen. Ruska on nyt meidän kanssamme, ja me olemme onnellisia siitä”, lisäsin nopeasti, ennen kuin Taivaslaulu ehti sanoa mitään. Hymyilin hennosti kumppanilleni, joka nyökkäsi taas.
”Voimme kasvattaa Ruskan niin hyvin kuin suinkin osaamme, eikä meidän tarvitse murehtia tulevaisuudesta”, valkea naaras sanoi ja kohtasi nyt katseeni. Puskin hennosti kumppanini poskea ja kehräsin.
”Voi miten onnellinen olen siitä, että minulla on sinut. Ilman sinua tämä maailma olisi huomattavasti synkempi”, sanoin hymyillen.
”Minäkin olen onnellinen”, Taivaslaulu totesi hiljaa.
Kun olimme istuskelleet tovin pesän ulkopuolella, lumisade lakkasi. Ruska haukotteli siihen malliin, että pentu vaikutti väsyneeltä.
”Ruska, palataan takaisin pesään”, Taivaslaulu sanoi pennulle, joka käännähti meidän suuntaamme. Väsynein askelin oranssi pentu tuli luoksemme.
”Voimmeko tulla taas huomenna ulos?” pennun ääni oli kirkas, vaikka tuon katse olikin väsynyt. Kasvoilleni piirtyi leveä hymy.
”Katsotaan sitä sitten huomenna. Mennään nyt nukkumaan”, sanoin ja nostin pennun pesään esteiden ylitse. Ruska asettui Taivaslaulun vatsan viereen ja alkoi juoda maitoa. Pian pentu ei tarvitsisi maitoa elääkseen, koska hän alkaisi syödä riistaa sen sijaan.
//Taivas tai Ruska?
// 292 sanaa
