Tihku
//Kirjoittaja: Ruska
//Erakko | Tuntematon alue
Heräsin kun joku tökki minua kylkeen.
”Hei!” Sanoin vihaisesti ja katsoin kuka minua tökki.
”Tuuli loppui, lähdetään” Juova sanoi ja lopetti tökkimisen. Nousin istumaan, tuuli oli tosiaan loppunut. Suin turkkini nopeasti ja nousin ylös. Skafia ja Juova olivat jo lähteneet kävelemään, juoksin heidät kiinni. Haistoin ilmaa, se tuoksui raikkaalta. Kuonoa kipristeli kylmyys, ja tassuja myös. Lehtikadot olivat aivan liian kylmiä, mutta onneksi minulla on paksuturkki. Pysähdyimme pian, huomasimme että meillä oli nälkä. Oli aika saalistaa! Hajaannuimme eri suuntiin, haistelin ilmaa keskittyneenä. Havaitsin lähistöllä hiiren, kiinnitin katseeni lihavahkoon otukseen. Hyppäsin sen päälle ja kävelin Skafian ja Juovan luo hiiri suussani. Skafia oli napannut myyrän ja Juova jäniksen.
”Vau! Miten sait tuon kiinni!” Sanoin ja ihastelin Juovan jänistä.
”Skafia auttoi” Juova sanoi ja nyökkäsi toverilleen.
Aloimme aterioida, hiiri maistui taivaalliselta! Varsinkin kun en ole syönyt pitkään aikaan mitään. Kun olimme syöneet suimme turkkimme huolellisesti. Irrotin ärsyyntyneenä turkistani käpyjä ja muita roskia. Miksi turkkiini tarttuu nämä inhottavat roskat? Kun olimme sukineet turkkimme aloimme jatkaa matkaa. Katselin kävellessäni ympärilleni, joka puolella metsää ja metsää. Löytäisimmekö jonnekin muualle kuin metsään? No kuitenkin, olimme suuressa lehtipuu metsässä. Aloin hiukan kaipaamaan rakasta pesäkoloa ja Kehrääjää. En varsinaisesti kaivannut Kehrääjää, mutra häntä oli hauska ärsyttää! Pesäkoloa kaipasin eniten, siellä on niin lämmin, ja täällä ei ole lämpiä pesiä. Valitettavasti. Olin niin ajatuksissani että törmäsin puuhun. Päälleni tippui suuri kasa lunta. Kuulin Skafian ja Juovan nauravan, hei ei hauskaa!
”Mitä te siellä kikatatte?! Auttakaa minua!” mumisin vihaisena lumen alta.
Skafia ja Juova kaivoivat minut ylös.
”Oliko mukavaa” Juova virnisti ja naurahti. Pian nauroimme kaikki tapahtuneelle.
