Merkurius
//Kirjoittaja: Elandra
//Erakko |
Merkurius istui kaksijalan pesän edustalla ja odotti, että kaksijalka astuisi ulos pesästä ja tarjoaisi ruokaa. He kävivät lähes päivittäin tämän kaksijalan luona veljensä Coronan kanssa. Se oli mukava, vanhahko naaraspuoleinen kaksijalka, joka mielellään tarjosi ruokaa kahdelle orpokissalle. Merkuriuksen vatsa kurni. Edellisestä ateriasta oli kulunut jo lähes kokonainen päivä. Corona oli aiemmin ehdottanut, että heidän pitäisi lähteä kaksijalkalasta tutkimaan paikkoja. Emon mukaan kaksijalkalan ulkopuolella oli iso maailma, jossa oli paljon kissoja. Kaksijalkalassa oli myös kissoja, mutta suurin osa niistä oli kaksijalkojen kodeissa asuvia kotikisuja. Kotikisuista ei ollut haittaa, mutta kaduilla asuvat kaksijalkalan kissat olivat toisinaan vihamielisiä. Nämä kissat taistelivat toisiaan vastaan ja yrittivät epätoivoisesti kerätä itselleen jengiä, jotta pärjäisi toisia kissoja vastaan. Jengit olivat antaneet kahden alle kuuden kuun ikäisen kissan olla rauhassa, koska heistä ei ollut harmia.
Kaksijalka astui ulos kädessään kippo, jossa oli pehmeää kotikisun muonaa. Kaksijalka laski kipon tasaiselle lumelle ja kosketti kädellään Merkuriuksen selkää. Erakko kehräsi joskus kaksijalan rapsuttaessa häntä, mutta nyt kissa oli liian nälkäinen. Hetken rapsutettuaan valkoharmaan kollin korvantaustaa, kaksijalka siirsi kätensä Coronan turkille. Veli ei pistänyt vastaan, sillä nälkä oli kova. Veljekset söivät samasta kiposta, joka tyhjeni hetkessä. Aterian jälkeen Merkurius lipoi suupieliltään ruuan jämät. Hän käänsi meripihkaisen katseensa Coronaan. Veli nyökkäsi ja lähti edellä pois kaksijalkalan pesän liepeiltä. Kaksijalka huusi jotain kissojen perään ja katosi sisään pesään.
“Minulla on yhä nälkä”, Merkurius valitti ja lipoi yhä suupieliään. Corona vilkaisi veljeään.
“Ei muualta saa ruokaa”, samasta pentueesta oleva veli huomautti, vaikka tiesi Merkuriuksenkin tietävän sen. He olivat yrittäneet saada ruokaa muiltakin kaksijaloilta, mutta osa hääsi kaksikon tiehensä ja osa vain silitti.
“Kaksijalkalan ulkopuolella on saaliseläimiä”, Merkurius huomautti. Isä oli käynyt usein kaksijalkalan ulkopuolella saalistamassa hiiren, jäniksen tai joskus jopa joitakin lintuja. Merkurius toivoi, että hänen vanhempansa eivät olisi kuolleet reilu kuu sitten. Aiemmin heidän vatsansa olivat olleet lähes aina täysiä, mutta nyt tilanne oli toinen. Emo ja isä eivät olleet enää huolehtimassa veljeksistä, joten heidän täytyi opetella hankkimaan itse omat ruokansa.
Kastanjanruskea Corona vilkaisi veljeään hieman yllättyneenä.
“Mutta ethän sinä halua lähteä kaksijalkalasta”, kolli huomautti. Merkurius kohautti lapojaan.
“Miten me selviämme täällä? Kun kasvamme, tarvitsemme vain enemmän ruokaa. Saamme varmaan jengitkin pian peräämme, sillä he eivät hyväksy aikuisia kissoja reviirilleen”, laikukas kolli huomautti ja katsoi yhä veljeään. Corona nyökytteli päätään hitaasti.
“Mutta isähän sanoi, että pahoja kissoja on myös kaksijalkalan ulkopuolella”, ruskea kolli huomautti.
“Siellä olisi ainakin ruokaa”, Merkurius huokaisi.
“Niin olisi. Oletko nyt aivan varma?” Corona varmisti. Merkurius tiesi, että hänen veljensä halusi seikkailla. Hän jarrutteli vain siksi, koska Merkurius ei halunnut lähteä. Nyt vain ei ollut muita vaihtoehtoja. Täytyisi opetella saalistamaan ja selviämään itse.
“Jos käymme aluksi vain katsomassa?” laikukas erakko ehdotti ja katsoi veljeään syvälle silmiin.
“Se sopii minulle”, Corona totesi nyökäten. Kaksikko lähti kävelemään kauemmaksi kaksijalan pesältä. He kulkivat aidan vieressä joidenkin ketunmittojen päässä ukkospolusta. Ukkospolku oli hiljainen tähän aikaan aamusta, joten veljeksillä ei ollut hätää. Aurinko oli vasta noussut. Päivästä tulisi eilistä lämpimämpi, sillä hiirenkorva oli tuloillaan. Pakkaspäiviä olisi kuitenkin aivan varmasti vielä edessä muutamia. Vaikka pakkanen oli jo lauhtunut, kylmä tuuri pörrötti Merkuriuksen turkkia. Kollin onneksi hänellä oli pitkä ja paksu turkki, joka piti kylmän loitolla. Kaksijalkalan alueelta poistuminen jännitti erakkoa.
“Mitä me teemme, jos kohtaamme vihaisia kissoja?” Merkurius kysyi ja käänsi katseensa veljeensä. Veljekset hidastivat tahtiaan.
//Corona?
//529 sanaa
