Järkäleloikka

169 sanaa | 4 kokemuspistettä | KP-boosti ei käytössä

//Kirjoittaja: Aura

//Erakko | Tuntematon alue

Järkäleloikka seurasi Seppo-nimistä kollikissaa takaisin latoon. He olivat käyneet katsomassa pörröturkkisia, nelijalkaisia ja pehmeitä eläimiä, joita Seppo oli kutsunut lampaiksi. Se oli kummallinen nimi, jos häneltä kysyttiin. Järkäleloikasta oli kuitenkin mukava oppia jatkuvasti uutta ja latokissat olivatkin vieneet heitä useasti kierroksille, missä he oppivat asioita.
”Huomenna sitten menemmekin auttamaan aitojen korjaamisessa! Se on tärkeä työ, jotta eläimet pysyvät omissa aitauksissaan”, Seppo naukaisi toiselle ystävällisesti ja loikkasi sitten heinäpaalin päälle.
”Mutta nyt, raskaat työt vaativat raskaat unoset, heh”, Seppo naukaisi ja kävi kerälle heinäpaalin päälle. Järkäleloikka hymähti näylle ja heilautti häntäänsä. Hänen kumppaninsa Tyrskytiikeri oli mennyt aiemmin Ullan kanssa tekemään muita hommia, mutta hekin olivat tuoksusta päätellen palanneet jo tovi sitten.
”Tyrskytiikeri?” Järkäleloikka huhuili hiljaisella äänellä, sillä hän ei halunnut herättää Ullaa ja Seppoa.
”Oletko sinä vielä toipunut työpäivästäsi?” tummaturkkinen naukaisi virne kasvoillaan, kun hän huomasi raidallisen kissan kauempana. Hän oli iloinen, että he olivat jääneet asumaan Ullan ja Sepon kanssa. Täällä oli rauhallista ja sellaista eloa kolli olikin kaivannut. Onneksi yhteisön kaikki draamat olivat jo kaukana menneisyydessä..

Author: Elandra

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *